Hallintosääntö ja palatsivallankumous
Huomenna on jälleen kaupunginvaltuuston kokous. Kokous, jonka asialista on huolestuttavan lyhyt. Valtuusto on itse antanut valtaansa hallintosäännöllä eteenpäin niin lautakunnille kuin virkamiehille. Mutta kun lautakuntienkin esityslistat alkavat olla pullollaan tiedoksi merkittäviä asioita ja viranhaltijapäätöksiä, voidaan ihan oikeutetusti kysyä, missä asioista nykyään päätetään. On hivenen kyseenalaista, että vaaleissa päättämään valitut eivät enää päätä juuri mistään. Kaikki valtuutetut eivät istu edes lautakunnissa, niin heidän tehtäväkseen jää nykysysteemissä tehdä valitettavan vähän päätöksiä.
Viranhaltijoiden päätösvalta on noussut varmasti kuluvan kauden osalta esiin kaikkein eniten. Suuri osa laajaa kansalaiskeskustelua herättäneistä päätöksistä on tehty ilman yhdenkään luottamushenkilön siunausta. Luottamushenkilöille esitetään kokouksessa lista tehdyistä päätöksistä. Yksi tällaisia oli Teknisen lautakunnan otto-oikeudella muuttama päätös elintarvikkeiden hankinnasta. Paikallinen yrittäjä olisi viranhaltijan päätöksellä jäänyt ilman sopimusta.
Niin kaupunginhallituksessa kuin lautakunnissa tulee tätä nykyä olla todella skarppina, jottei opetuspäällikön viran perustamisen kaltaisia lapsuksia pääse käymään. Parasta olisi nyt nopealla aikataululla avata hallintosääntö ennen kuin prosessikuvaukset saadaan käytyä läpi. Suurin vikatikki olisi huomata uusien prosessien olevan ristiriidassa hallintosäännön kanssa. Sen jälkeen jouduttaisiin hallintosäännön muuttamiseen kiireellä, kuten alkuperäinenkin sääntö on tehty. Nyt olisi oikea aika rauhassa katsoa läpi hallintosäännön epäkohdat ja tuoda asiat rauhassa valtuuston päätettäväksi. Toivon, että kaupunginjohtaja Rantakokko kutsuu työryhmän kokoon ja asia saadaan alulle.
Päätösvallan alaspäin antamista perustellaan usein kiireellä. On kuitenkin päivänselvää, että alemmalla tasolla päätetään myös asioista, joilla ei ole niin kovinkaan kiire. Toinen peruste on se, että virkamiehiä ei enää nappaa tehdä työtään, jos ei mistään saa päättää. Vastakysymyksenä voin esittää sen, kuinka helppoa on saada luottamushenkilöitä(vapaa-aikaansa kaupungin hyväksi uhraavia henkilöitä) toimielimiin, mitkä toimivat vain kumileimasimena?
Haliintosäännöstä puhuttaessa ovat vastakkain virkamiehen ja luottamushenkilön painoarvo. Kysymyksen pitäisi kuitenkin olla kuntalaisen edusta, huolimatta siitä, kuka päätöksen tekee. Kuntalainen ei voi vaikuttaa muuhun kuin vaaleissa valittavaan valtuustoon ja sitä kautta kaupungin päätöksentekoon. Äänestyspäätöstään voi seuraavissa vaaleissa muuttaa, mutta virkamiestä on jo vaikeampi vaihtaa.
Äkillisesti poisnukkunut valtuutettumme Antti Allén(1948-2010) puhui palatsivallankumouksesta. Hän ei tainnut olla niin kovin väärässä. Ikävä vain, että olemme itse luovuttaneet aseet vallankaappaajien käyttöön
Lunta tupaan ja korvien kuumotusta
Tänään välikysymyskeskustelua seuratessani en voinut taas epäuskoisesti hymyillä, kun kokoomuksen herrat toinen toisensa jälkeen todistelivat hallituksen sosiaalisuutta ja pyhää henkeä. Demareista tulikin siinä keskustelun tiimellyksessä sitten pahiksia, jotka vastustavat jopa isyyslomia. Isyysloman vastustamistahan on se, että Heinäluoma kummasteli Kataisen puuttumista tilaisuudesta, jonka ajankohdan hallitus on voinut itse valita.
Meitä demareita vedetään jatkuvasti vastuuseen 90-laman jälkimainingeissa tehdyistä leikkauksista. Noita leikkauksia edelsi porvarihallitus. Leikkauksia oli tekemässä myös kokoomus, mikä nyt näyttää arvon korvilta unohtuvan. Kokoomuksella on hallitusaikaa 90-luvulta alkaen enemmän kuin demareilla. Erona on se, että demarit istuivat hallituksessa yhtäjaksoisesti, kun taas korvien aika on ollut hajanaisempi.
Yhtä kaikki tiedämme, että Suomen seuraavakin hallitus on rajujen toimien edessä. Sen sijaan, että nykyhallitus olisi tehnyt vastuullista politiikkaa ja valmistautunut tulevaan, se on ottanut linjan, jossa seurataan alkuperäistä, täysin eri olosuhteissa, tehtyä hallitusohjelmaa. Nyt on sitten isyysloma-Katainen keksinyt, että laman helpottamiseksi kevennetään yritysverotusta. Veronkevennyksillä on nyt heikennetty valtion tulopohjaa niin paljon, että seuraavan hallituksen on mahdoton olla korottamatta veroja. Porvarihallitus on myös tehnyt myös päätöksiä, jotka koskevat vasta ensi hallituskautta mm. takuueläke. Vanhasen-Kataisen hallitus siis ottaa kunnian siitä, minkä joku muu hallitus maksaa.
Porvarihallituksen toimet eivät muutoinkaan oikein tahdo kestää päivänvaloa. Viime viikon uutinen oli se, että hallitus on palkannut konsultin tekemään seuraavaa hallitusohjelmaa. Siis hallituksen, joka aloittaa vuoden 2011 vaalien jälkeen. Kovinpa varmaa tuntuu olevan, ainakin hallituspuolueiden sisällä, porvarihallituksen jatko. Käsittääkseni hallitusohjelma tulisi laatia niiden puolueiden toimesta, jotka hallituksessa istuvat. Mutta vähänkö minä porvareiden korvien väliä ymmärrän.
Mistä kummasta se aina kumpuaa, että demarit ovat syypäitä kaikkiin ongelmiin? Tämä tuntuu olevan yleissuomalainen ilmiö. Salossakin demarit ovat suurin syntipukki kaikkeen, vaikkemme pitkään aikaan olekaan ehdottomana enemmistönä valtaa käyttäneet. Samoin tuntuu olevan useassa muussa kaupungissa ja näköjään myös valtakunnassa. Kokoomus tuntuu unohtaneen, kuka istui Lipposen hallituksessa rahakirstun päällä tai keskustalla ei enää pysy muistissa, että Vanhanen oli edellisen punamullankin pääministeri.
Lunta sataa, …tanan hallitus!!
Istuimia ostamassa
Havahduin tässä jokin aika sitten, että pieni poikamme onkin iso mies, joka tarvitsee uuden turvaistuimen. Ja eikun kaupoille. Valikoima on valtava ja näissä asioissa täytyy kyllä sanoa, että arvostan palvelua. Onhan kyse kuitenkin maailman arvokkaimman asian turvallisuudesta. Päädyimme pohdinnan jälkeen
tähän. Lasten turvallisuudesta vanhemmat ovat valmiit vähän maksamaankin. Niin sen täytyy olla. Vaikka aluksi hirvittelinkin istuimen korkeahkoa hintaa, totesin sen olevan pieni hinta siitä, jos jotain sattuisi.
Eilen tuli toinenkin mielenkiintoinen lapsiperheisiin liittyvä havainto. Ylen uutiset kertoivat, että yhä useampi lapsi on vakuutettu sairastumisen varalta. Vakuutuksien lisääntyminen oli paikoin vähentänyt lapsia terveyskeskuksen asiakaskunnasta jopa kolmanneksen. Päivänselvää on, että osa vanhemmista maksaa vakuutusta "turhaan", mutta veikkaanpa, että suurin osa käyttää sen tuomaa joustavuutta hyväkseen.
Meidänkin poikamme on vakuutettu. Onneksi olemme välttyneet suuremmalta sairastelulta ja sairastaneet kokonaisuudessaan vain yhden korvatulehduksen. Mutta tuokin tulehdus sattui tulemaan sunnuntaina. Soitin terveyskeskukseen, mutta kukaan ei vastannut puhelimeen. Tämä kieli mielestäni siitä, että jonoa päivystyksessä on vaikka muille jakaa. Nokka kohti Turkua ja Pulssia. Kahdessa tunnissa oli reissu hoidettu ja poika saanut lääkkeensä.
En silti ole menettänyt uskoani julkiseen terveydenhuoltoon. Mikäli lääkärivaje saataisiin jollain ilveellä paikattua, olen vakuuttunut, että hoito on aivan samalla tasolla kuin yksityisellä puolellakin. Toinen asia on sitten erikoislääkärin vastaanotto, jolle ei nykyjärjestelmässä pääse ilman lähetettä. Yksityisellä tämä onnistuu, mikä ainakin pienen lapsen kanssa oli mahtava homma.
Kritiikkiä kritiikistä
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Nummentalo on tämän päiväisessä kolumnissaan kritisoinut SDP:n tapaa käsitellä kaupunginjohtajan toimintaan kohdistuvaa kritiikkiä blogeissa ja lehtien palstoilla. No, tapa sekin, että kritisoi sitten itse kritiikkiä lehden kolumnissa.
Ensisijainen keino kritiikin antamiselle tulee toki olla jokin muu kuin blogit ja lehdet, mutta jos asia ei mene perille, niin mitä sitten tehdään. Valtuuston puheenjohtaja on useaan otteeseen ilmaissut huolensa työttömien puolesta - ihmisistä. Taitaa olla kokoomuslaiselle hallituksen puheenjohtajalle vieras tarkastelukulma. Myös kaupunginjohtaja on myöntänyt, että ihminen oli unohtunut. Oli ajateltu vain yritysten näkökulmasta. Onneksi/toivottavasti tämä on nyt muuttunut.
Valtuuston puheenjohtaja Roosin viesti ei mennyt perille ennen kuin hän julkisesti Salon Seudun Sanomien kolumnissaan otti härkää sarvista. Vaikka mitä lehdessä sitten sanottiinkin Salon kaupungin strategiatyöstä, on arvostelijoita myös kepun ja kokoomuksen leirissä. Tuntuu melko selkärangattomalta olla myöntämättä tätä myös julkisesti.
On mielestäni hieman kummallista kuppikunta-ajattelua, mikäli odotetaan, että keskustelu epäkohdista pitäisi käydä kabineteissa konjakin äärellä. Niin kaupunginjohtaja kuin kaupungin luottamushenkilöt ovat sellaisessa asemassa, että toiminnasta tulee voida keskustella myös julkisuudessa, kirjat avoimena. Eikö kritiikki yleensä kuitenkin johda jonkinlaiseen kehitykseen? Ainakin toivottavasti. Suljettujen ovien takana käydyt ilmanpuhdistukset ovat toki tarpeellisia, mutta äänestäjän kannalta on tuiki tärkeää nähdä myös se, hyväksytäänkö täällä ihan kaikki, mitä on ollut tapahtumassa.
Muutamia ylilyöntejä on kaupunginjohtajalle tullut ja hän varmasti myöntää sen itsekin. On kuitenkin aika mielenkiintoista, että esimerkiksi työnhakumatkaan Vietnamista eivät ottaneet kantaa muut puolueet kuin SDP, ainakaan julkisesti.
Kritiikkiin kohdistuva kritiikkini oli nyt tässä. Ugh, olen puhunut!
Politiikan pääsarjalaisen kynästä
Olen viimeaikoina joutunut useaan kertaan mukaan keskusteluun, missä on pohdittu kysymystä siitä, miksi puolueen järjestämistä tilaisuuksista pitää maksaa. Olen sitten purkanut asian rinnastaen sen urheiluseuratoimintaan. Politiikka on harrastus kuten vaikka koripallo. Puolueen jäsenmaksu vastaa urheiluseuran vuosittaista kausimaksua. Maksuun sisältyy tietyt asiat, mutta ylimääräisten turnausten kustannuksiin on sitten laitettava lisää rahaa.
Aloitan purun ylimmästä tasosta vrt. NBA. Ylimmällä tasolla politiikkaa harrastaville se on ammatti. Kansanedustajat ja europarlamentarikot saavat elatuksensa poliittisesta toiminnasta l. yhteisten asioiden hoidosta. Tähän kastiin pääsee reilut pari sataa poliitikkoa, kaikki puolueet mukaanluettua. Heidän työsopimuksestaan päättää kansa aina säännöllisin väliajoin. Ylimpään tasoon luetaan mukaan myös puolueiden työntekijät, poliittisilla perusteilla esim. eduskunnassa työtätekevät sekä vaaleilla valittujen avustajina toimivat. Ylin taso siis politiikankin saralla on ammattilaiset.
Toisella tasolla ovat sitten puoliammattilaiset vrt. Suomen pääsarja taso. Nämä ovat myös (vaaleilla valittuja) politiikan toimijoita, jotka toimivat kunnallisissa luottamustehtävissä. Tämän lisäksi tässä porukassa on niitä, jotka luottamustehtävien lisäksi toimivat myös aktiivisesti puolueessa. Tyypillistä tälle porukalle on, että työstä saa jonkinmoisen korvauksen, muttei sen vertaa, että sillä kykenisi itsensä elättämään(poikkeuksen muodostavat mm. päätoimiset kaupunginhallituksen puheenjohtajat). Vapaaehtoisuuden piiriin menee sitten tuo puolueelle tehty työ, joka tehdään talkoilla.
Divisioonissa pelaa sitten enemmän ja vähemmän harrastajia, jotka harrastavat politiikkaa tosissaan, mutta eivät ole mukana luottamustoimissa. He ottavat aktiivisesti osaa poliittiseen keskusteluun ja ovat todella aktiivisia puolueen sotureita. Osa divaripelaajista on entisiä ammattilaisia ja pääsarjapelaajia, jotka ovat luopuneet jo ylemmän sarjan peleistä. Lisäksi divarissa pelaa niitä tulevaisuuden lupauksia, jotka ensi tai seuraavalla kaudella siirtyvät pääsarjoihin.
Puulaakisarjassa on sitten puolueen rivijäseniä ja kannattajia. He ovat puolueen aatteiden takana, mutta eivät harrasta politiikkaa aktiivisesti. Tällä harrastajakunnalla on suurin vaikutus siihen, ketkä päättävät asioista ammatti- ja pääsarjatasolla. Heistä koostuu suurin äänestäjäjoukko, joka antaa pelilisenssin ylempiä sarjatasoja varten.
Junioritoimintaa on myös politiikassa. Lapsijärjestöjen toiminta ei ole vakavaa poliittista keskustelua, vaan kerhoja, leirejä ja iloista meininkiä. Nuorisojärjestöissä politiikka sitten astuu kuvaan oikein kunnolla, unohtamatta kuitenkaan hauskanpitoa. Osa nuorisotoimijoista pelaa kuitenkin jo ammattitasolla.
Niin, palatakseni siis kysymykseen, miksi pitää maksaa. Politiikka on harrastus ja se maksaa. Ammattilaisuuteen on pitkä ja kivinen tie, joka vaatii paljon oppimista ja harjoittelua. Mikäli tapahtumat olisivat kaikki kokonaan maksuttomia, pitäisi kausimaksun olla korkeampi. Tämä ei ole kovinkaan reilu järjestelmä, koska kausimaksu on sama kaikille jäsenille. On loogisempaa periä maksu niiltä, jotka tilaisuuksissa käyvät. Niinpä niin, mikään harrastus ei ole ilmaista.
Velvollisuuksia
SDP julkisti tänään ulko- ja turvallisuuspoliittisen ryhmän raportin, jossa käsitellään mm. Natojäsenyyttä ja yleistä kansalaispalvelusta. Natoon Suomen ei tule raportin mukaan liittyä, ainakaan seuraavan vaalikauden aikana.
Ehdotus siitä, että naisille tulisi yleinen kansalaispalvelus, mielenkiintoinen. Tasa-arvonäkökulmasta ihan kannatettava ajatus, mutta on mietittävä, mitä muuta se sitten pitää sisällään. Kansalaispalveluksena voisi olla asevelvollisuus tai vaikkapa sairaanhoidolliset tehtävät. On vaikea kannattaa tätä ajatusta ainakaan ihan heti ja varauksetta, sillä en ole enää nykyään aivan varma siitäkään, mitä mieltä olen koko yleisestä asevelvollisuudesta.
Viime aikoina on puhuttu paljon työurien pidentämisestä. Kertoisiko joku nyt, miten kaikkiin kohdistuva yleinen kansalaispalvelus tukee tätä vaatimusta? Tämähän tarkoittaa, että myös naiset siirtyisivät työelämään jonkin verran myöhemmin. Jatkan pohdintaa, kunhan saan asiaan hieman enemmän perehdyttyä.
Pistipäs vaikean.
Äkillisiä päätöksiä?
Kuten jo aiemmin on tullut luettua, niin kuntapolitiikassa ei ole oppositiota. Salossa kuitenkin tuntuu siltä. Me demarit teimme jo vuosi sitten hallitusaloitteen siitä, että kaupungin pitää ryhtyä toimenpiteisiin työttömyyden suhteen. Mitään ei tapahtunut. Mitään aikaansaamaton työryhmä on perustettu. That's it.
Tänään aamulla saimme lukea lehdestä, että Salon kaupunginjohtaja on nopealla aikataululla ryhtynyt toimeen työttömien hyväksi Nokian ilmoitettua uusista yt-neuvotteluista. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta pistää miettimään näiden 4000 jo työttömänä olevan puolesta, että miksi vasta Nokian ilmoitus avasi silmät? Salon kehno tilanne on ollut näkyvissä jo hyvän aikaa ja asiaan olisi voitu tarttua hyvissä ajoin vuosi sitten.
Poliittisesti tilanne Salossa on sama kuin valtakunnassa yleensä. SDP tekee aloitteen, varoittaa. Porvari kohauttaa olkiaan ja jatkaa elämistä pilvilinnoissa, kunnes on jo liian myöhäistä. Vuoden 2008 kunnallisvaalien alla Jutta Urpilainen puhui useaan otteeseen tulevasta taantumasta. Tähän sekä Vanhanen että Katainen totesivat, että Jutta pelottelee ja liioittelee. Vaan kuinkas kävikään. Oliko Salon demarienkin aloite vain pelottelua ilman faktapohjaa?
Jutta on moneen otteeseen tarjonnut hallitukselle yhteistyön kättä taistelussa taantumaa vastaan. Se ei ole porvareille kelvannut. Nyt Sale tulee ja puhuu hallituksen täydentämisestä ja laaja-alaisesta yhteistyöstä. Kyllä maailma on ihmeellinen.
Kääntyy kai se pahinkin kepulainen tai kovinkin porvari, kun aika näyttää, ettei kääntymistä parempaa ole ilman toimenpiteitä tapahtunut. Valitettavasti tässä vain aina hukataan kallista aikaa.
Komiteamietintöjä
Antti Kaikkonen on saanut Nuorisosäätiöltä sittenkin tuplakorvauksen siihen nähden, mitä hän on entuudestaan myöntänyt. Aika mielenkiintoista, ettei huomaa kahdenkymmenentuhannen euron ylimääräistä pottia tuloissaan. Ja vielä verotuksessakaan. Pistää miettimään, mahtaisiko sitä itse huomata, mikäli vuositulot yht' äkkiä tuplaantuvat? Tilille ropsahtaisi puolentoista tonnin sijaan kolme tonnia kuukaudessa. Uskallan väittää, että tulisi kyllä huomatuksi.
Sivusilmällä katsoin aamuteeveetä ja paikansin eduskuntaryhmän uuden puheenjohtajan ruudussa. Pysähdyin kuuntelemaan keskustelua Taxellin komitean työstä. Toisena keskustelijana oli Kimmo Sasi(kok.) Heinäluoma toi aivan aiheesta esille, ettei hallitukseen voi näissä asioissa luottaa. Aiemminkin ovat työryhmät tuoneet yksimielisiä esityksiä, joille hallitus on sitten viitannut kintaalla. Muutoinkin esityksiä on hymyssä suin rukattu Kataiselle ja kumppaneille sopivaksi. Suurin farssi on varmaan on vaalirahalaki, jossa loppujen lopuksi kahden puolueen(kokoomus ja rkp) kanta tulikin koko hallituksen esitykseksi. Kepu pettää aina, mutta vihreiden kanta on kyllä yllätys.
Sauli Niinistö pohti viikonloppuna, että hallitukseen tulisi tehdä kepun puheenjohtajavaihdoksen myötä myös toinen muutos - myös SDP:n tulisi tulla mukaan. Siis miksi ihmeessä me haluaisimme mennä mukaan hallitukseen, joka ei kykene tarttumaan toimeen. Hallituksen periaate tuntuu olevan perustaa joka alalle työryhmiä, joiden myötä asia voidaan haudata taas hetkeksi pois keskustelusta. Vähän sama kuten Salon kaupunki on perustanut työryhmän(vuosi sitten) pohtimaan työttömyyttä ja keinoja sen ratkaisemiseksi. Mitään konkreettista ei vain tunnu tulevan ulos. Kun konkretiaa sitten joskus saadaan, on se jo auttamatta myöhässä.
Nokian pommi
Nokian eilisen uutispommin olisi kai luullut olevan odotettu. Jotenkin viime aikojen uutisoinnit ovat kuitenkin tuudittaneet ihmiset tilaan, jossa asiaa ei osattu odottaa tai ei tahdottu. Salon työttömyys on noussut huimaa vauhtia. Puhumattakaan nuorisotyöttömyydestä, minkä kasvu on Salossa ollut valtakunnan kärkeä. Miten me tähän haasteeseen tartumme?
Salon Seudun Koulutuskuntayhtymä on osaltaan lähtenyt mukaan haastavaan tilanteeseen ottamalla koulutukseen toistuvasti opiskelijoita ylipaikoille. Hyvä näinkin, mutta toivottavaa olisi, että näistäkin saataisiin koululle valtionosuudet. Samaan aikaan, kun nuorisotyöttömyys pahenee, ovat yritykset lakanneet ottamasta henkilöstöä oppisopimuskoulutuksella. Tämä ei tietystikään ole toivottavaa kehitystä, mutta ottaen huomioon talouden yleiset näkökulmat, ymmärrettävää.
Salon kaupunki on hakeutunut äkilliseksi rakennemuutosalueeksi. Se on meille uutta. Olemme vuosikausia olleet kuntien parhaimmistoa ja täysin omavaraisia työpaikkojemme suhteen. Aspocompin lähtö muutama vuosi sitten oli vain jäävuoren huippu. Toivottavasti nämä huonot uutiset loppuvat jo tähän. Pahinta peläten, parasta toivoen.
Kaupunki palkaa kesäksi nuoria kesätöihin. Onneksi. Tosin olen hieman huolissani siitä kehityksen suunnasta, että samaan aikaan tämän päätöksen kanssa, opetuslautakunta pui lukion tuntikehyksen leikkaamista. Nuorten kesätyöt ovat huikean tärkeä asia, jotta nuoret pääsevät jotain kautta kiinni työelämään. Mutta kaiketi meidän tulisi huolehtia myös siitä, ettei tätäkään rahaa revitä vakituisen henkilöstön selkänahasta.
Kohti puoluekokousta ja vähän muuta
Keskiviikkona nimettiin Varsinais-Suomen ehdokkaat puoluekokousedustajista käytävään jäsenäänestykseen. Salon Työväenyhdistys nimesi neljä ehdokasta: allekirjoittaneen, Demarinuorten puheenjohtaja Kaisa Palohongan, kaupunginvaltuutettu Saku Nikkasen sekä aktiivisen seurakunta- ja järjestömiehen Kimmo Tuomisen. Lisäksi nykyisestä Salon kaupungista on nimetty Simo Paassilta(Halikon Märynummen sd.) sekä Jukka Kangasniemi(Keski-Perniön Ty) ja Markku Lahti(Ty Runko). Kaksi salolaista, Jari Virtanen ja Heini Siikanen, on nimetty myös turkulaisen yhdistyksen toimesta. Toivon meille kaikille parhainta onnea maaliskuussa käytävään jäsenäänestykseen!
***********
Kuulin juuri hämmentävän kommentin jälkiviisaissa. Demarit on kuulemma keski-ikäisten miesten puolue. Hmmm... Katja, minä ja Kaisa tuskin käymme keski-ikäisistä miehistä. Sinne tuskin voidaan kategorioida puolueen puheenjohtajistostakaan muita kuin yksi. Kommentti perustui siihen, että Heinäluoma nostettiin puolueessa jälleen eturiviin.
Olen sulatellut ryhmäjohtajan vaihdosta maanantaista lähtien. Aika näyttää millainen ratkaisu oli, mutta näin äkkiseltään voi olla, että kaksi metriä miestä on katu-uskottavampi kuin sataseitkyt senttiä naista. Mene ja tiedä. Tuntuu kuitenkin olevan, että nuoren ja miksei vähän vanhemmankin naisen pitää olla vähintään kolme kertaa yhtä hyvä kuin miesten. Se siitä tasa-arvosta, jolle ei eräiden tahojen mukaan ole enää tilausta. Sitä ei tarvita mihinkään, koska se johtaa tasapäistämiseen(kommentti poimittu Salon strategiatyönseminaarista).
***********
Eilinen aiheutti blogissa melkoisen kävijäpiikin. Hämmennyin. Ja epätietoisille tiedoksi, etten suinkaan kaupunginjohtajaan kohdistuvassa kirjoituksessa vastustanut kaupungintaloa, vaan viittasin myös Rantakokon itsensä sanomaan, jossa hän totesi nykyisten tilojen olevan nolot imagolle. Kaupungintalolle on kyllä tarpeensa, nykyisestä tippuu kohta sisäkatto.
***********
Vietämme huomenna Rikon nimipäivää. Hänelle ei vielä löydy omaa päiväänsä kalenterista, koska nimeä on Suomessa kuutisenkymmentä. Rikun päivä sopii tähän tarkoitukseen kuitenkin mainiosti.
***********
Hassu huomen
Aamun lehden lukeminen meinasi johtaa kahviin tukehtumiseen. Asko Lehtonen oli pureutunut SDP:n kaupunginjohtajaa kohtaan esittämään arvosteluun. Hyvä, että asia otettiin lehdessäkin esille, eikä sitä pohdita vain allekirjoittaneen ja Antsun, jutussa siteeratuissa, blogeissa.
Eipä ole suurikaan yllätys, että kepu ja kokoomus tukevat kaupunginjohtajaa. Kaupunginjohtajan sitoutumattoman puolueen jäsenkirjassa taitaa kuitenkin olla kesk. Muistan, kun Rantakokon palkkaamiseen johtaneen äänestyksen jälkeen oli päivän selvää tukea kaupunginjohtajaa. Vaikeaa on ollut. Toistuvat kummalliset esitykset ovat herättäneet keskustelua siellä, minne ikinä on mennytkin. Samoin Roosin asemaan on ihmetelty.
Mikäli meno ei muutu, on arvostelulle edelleen aihetta.
Konsultteja on maailma täynnä
Kaupungissa kuuluu taas kummia. Turvallisuussuunnitelmaa laatinut työryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja nyt ollaan taas ottamassa konsultti vastaamaan asioiden käytännön toteutuksesta. Muutosjohtaja Hermunen olisi aiemmin työryhmään sihteerin, jonka hallitus kaatoi, koska Hermusen todettiin kykenevän tekemään työ omin voiminkin. Mutta että konsultti!!!
Näitä konsultteja tuntuu Salossa olevan enemmän kuin kylliksi. Johtamisjärjestelmästä vastaavalle konsultille menee kymmeniä tuhansia ja ainakin kehitysvammapalveluissa on konsultti, joka selvittää nyt tilannetta.
On käsittämätöntä, ettei liki neljän tuhannen työntekijän joukosta löydy muka pätevää ihmistä tekemään näitä hommia. Koko johtoporras pitää uudelleen kouluttaa, tarvitaan avuksi konsultteja käytännön työhön, jonka varmasti suorittavassakin portaassa henkilökunta osaisi, jos heille se mahdollisuus annettaisiin ja muutoinkin tuhlataan työpäiviä joutavan päiväiseen.
Ratkeaako Salon työttömyyden hoito sillä, että kovapalkkaiset istuvat sikari suussa kabinetissa vai sillä, että tartutaan toimeen ja tehdään asialle jotain??
