Vastineeni Siv Ilolalle
Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Siv Ilola
kirjoittaa(SSS 24.4), että olen sitä mieltä, että lautakunnan tulee pitää
näppinsä erossa oman hallinnonalansa asioista. Tämä väite ei pidä paikkansa. Arvostan
ja olen aina arvostanut substanssilautakunnan osaamista ja perehtymistä.
Olen blogissani todennut, että lautakuntien ei tule vielä
tässä vaiheessa ottaa kantaa 2013 talousarvion kysymyksiin, koska ko.
budjettiin liittyvät neuvottelut ovat vasta alkumetreillä, eikä asioista ole
käyty minkäänlaista poliittista keskustelua. Lautakunnat eivät voi irrottaa
itseään poliittisesta päätöksentekoprosessista.
Emme myöskään voi linjata vuoden 2013 taloutta ennen kuin
tiedämme, mitkä leikkaukset ja muut toimenpiteet toukokuussa valtuuston lisätalousarviokäsittelyssä
tälle vuodelle hyväksytään. 2012 tehdyt leikkaukset rytmittävät myös 2013
budjetin laadintaa.
Salon kaupungissa siirryttiin valtuustoryhmävetoiseen
budjetin valmisteluun siksi, että kipeää tekevistä leikkauksista löytyisi
mahdollisimman laajaa yksimielisyyttä, eikä jokaista esitystä lähdetä vain
vastustamisen vuoksi vastustamaan. Valmistelutapa oli käytössä ensimmäistä
kertaa viime vuonna.
Olen ja ryhmämme on ollut tyytyväinen uuteen
valmistelutapaan. Valtuutettujen saama tietomäärä on huomattavasti kasvanut ja
paljon turhaa työtä on jäänyt tekemättä, kun on valmiiksi tiedetty, onko
esityksillä edes mahdollisuutta menestyä päätöksenteossa.
Avoimemmassa valmistelussa myös poliittisten ryhmien välinen
keskustelu on vilkasta ja vaihtoehtoja haetaan tosissaan.
Minun puolestani voimme hyvin siirtyä takaisin vanhaan
malliin, jossa virkamiehet tekevät esityksensä lautakunnille, ja jossa
kaupunginhallitus ja viimeistään valtuusto muuttaa suurimman osan lautakuntien
päätöksistä. Ja sen jälkeen alkaa itku siitä, mihin lautakuntia tarvitaan, kun
niiden päätöksiä ei koskaan kunnioiteta.
Lopputulos on siis aivan sama. Pitäisikö lautakunnat
lakkauttaa, kun budjettivalta kuitenkin on kaupunginvaltuustolla?
Edustuksellista demokratiaa
Salon kaupungissa kuohuu jälleen. Leikkausesitys toisensa jälkeen saa palstatilaa lehdessä ja tulipalo on syttynyt. Vihreät ja Perussuomalaiset ovat nyt ryhtyneet kulkemaan omia polkujaan ja julkaisseet listat kaupungin harkinnanvaraisista palveluista. Tosin nuo listat ovat epätäydet, koska sieltä puuttuvat mm. kaikki ohjattu liikuntatoiminta, uimahalli, jäähalli, museot jne. He kutsuvat niitä säästölistoiksi. En ymmärrä, mitä saavutetaan sillä, että julkisuudessa aletaan
riepotella listaa, jossa on listattu mm. vanhuspalveluiden tukipalvelut,
joista ei aivan varmana yksikään ryhmä ole nipistämässä rahaa pois.
Kolme suurta puoluetta he leimaavat salailun ja hyväveliverkostojen kannattajiksi. Voi hyvää päivää! Olemme poliittisten ryhmien kesken sopineet, että valmistelussa olevista asioista ei julkisuudessa puhuta. Nämä aukikirjoitetut listat osasta harkinnanvaraisia palveluita on tehty työkaluksi talousarvion laadinnassa. Kyllä asiat on budjetissa jo entuudestaankin mainittu. Uusimmassa budjettikirjassa jopa ihan yksikköhinnat palveluille.
Ensimmäiseksi totean, ettei yhtään poliittista linjausta asiasta ole vielä tehty. Toisekseen totean, että emme selviä tästä taloustilanteesta pelkästään palveluverkkoa tai harkinnanvaraisia palveluita tarkastelemalla. Tarvitsemme järeämpiä keinoja. Kolmenneksi on sanottava, että on melko lapsellista päättäjältä ajatella, että tämä kurimus ratkeaa pelkästään uimarantojen saunamaksuja ja uimahallin lippuhintoja korottamalla.
Talousarviota on ennen viime vuotta valmisteltu aina niin, että virkamiehet ovat tuoneet omat esityksensä lautakuntiin ja siitä ollaan lähdetty rakentamaan. Tällä hetkellä asioita valmistellaan enemmän luottamushenkilövetoisesti, mikä on lisännyt valmistelun avoimuutta. Vaihtoehto on tietysti palata entiseen, koska tähänkään ei olla tyytyväisiä.
Kuntalaisten kuuleminen on toki tärkeää, mutta on mahdotonta järjestää joka vuosi kansanäänestystä talousarviosta. Asetammeko siinä sitten vastakkain uimahallin ja jäähallin vaiko vanhainkodin ja päiväkodin? Meidät päättäjät on valittu vaaleilla tekemään päätöksiä Salon kaupungissa. Meidän tulee siihen vaikeinakin aikoina pystyä. Suomessa vallitseva edustuksellinen demokratia on tätä.
Toinen viime päivien uutinen on se, että luottamushenkilö- ja virkamiesjohto ovat erimielisiä siitä, miten talousarvion valmistelusta on sovittu. En näe tässä isoa johtamisongelmaa, vaan puhtaan väärinkäsityksen, joka varmasti saadaan ratkottua.
Sanottakoon vielä lopuksi, että Halikon kirjastoon liittyvä kirjoitukseni ei ollut hyökkäys kulttuurilautakuntaa, vaan asioiden valmistelutapaa vastaan. Ja olen edelleen sitä mieltä, että nyt pitää päättää vain ja ainoastaan vuoden 2012 lisätalousarviosta.
Organisaation vastaisku?
Kirjoitin taannoin Salon kaupunginhallituksen tekemästä
rekrytointikieltopäätöksestä. Olen edelleen samaa mieltä kuin silloin, että päätös oli oikea.
Yksi pääluottamusmiehistä on viime päivinä kunnostaunut haukkumalla kaupungihallituksen päätöstä useassa kommentissaan Facebookissa. Face on siitä vänkä kaveri, että siellä tekee paitsi omia päivityksiään, myös kommentoi muita. Leppäsen mukaan kaupunginhallituksen päätös johtaa siihen, että koululaiset ja vanhukset jäävät ilman ruokaa.
Kaupungissa on jo pitkän aikaa rajoitettu sijaisten käyttöä. Jos rekrytointikielto aiheuttaa tällaisen reaktion pääluottamusmiehessä, luulen, ettei sijaisten käyttöä ole edes yritetty vähentää, kun ei kerran ole ollut ihan pakko. Nyt on pakko ja ruvetaan mutisemaan. Jos sijaisten käyttöä olisi vapaaehtoisesti yritetty riittävästi vähentää, olisiko koko kieltoa pakko ollut edes tehdä?
Onko kaupungissa edes mietitty, miten esim. sairauslomia voidaan vaikkapa liikuntapalveluissa hoitaa ilman sijaisia? Ollikkalan kuntosalin seinällä on kuulemani mukaan lappu, että sali joudutaan sulkemaan aikaisemmin, koska sijaisia ei saa palkata. Tähän on kyllä sanottava, että haloo! Ilmeisesti asioista vastaavat viranhaltijat ovat ryhtyneet kapinoimaan tällä tavalla, eikä asioita edes yritetä ratkoa.
Kaupunginhallituksen päätöksellä Salossa jatketaan rantauimakoulujen pitämistä ja siksi hallitus joutui maanantaina antamaan täyttölupia uimaopettajille kesän ajaksi. Itse olen sitä mieltä, että esimerkiksi koulunkäyntiavustajia lisäkouluttamalla uimaopettajan pätevyyteen säästyisimme tältäkin lisärekrytoinnilla. Kaupungin organisaatiossa tuntuu nyt olevan haluttomuutta katsoa asioita uudella tavalla.
Kuntaliitoksen aikana järjestelytoimikunta joutui luomaan organisaation, jossa jokaiselle entisen kunnan työntekijälle oli löydyttävä vastaava toimi/virka kuin hän liittyvässä kunnassakin hoiti. Tämä johti siihen, että Saloon muotoutui raskas organisaatio, johon on eksynyt luomalla luotuja tehtäviä. Osa niistä on jo ehtinyt ajan oloon poistua eläköitymisen tai muun siirtymisen myötä. Paljon on kuitenkin vielä organisaation kanssa painittavaa.
Salon kaupungin henkilöstöjärjestöt ovat ilmeisesti tuudittautuneet ajatukseen, etteivät kaupungin päättäjät ole kykeneviä tekemään minkäänlaisia päätöksiä henkilöstömenojen supistamiseksi. Kun jotain sitten ollaan tekemässä, kauhistutaan, rutistaan ja ryhdytään kapinaan. Globaali talouskriisi ei ole Salon kaupungin, ei sen asukkaiden tai työntekijöiden vika, mutta fakta on, että näihin pelastustalkoisiin osallistuvat aivan kaikki.
Kirjastoa kyydissä
Luin hämmästyksekseni uutisen, että Halikon kirjaston kohtalosta päätettäisiin tulevan viikon tiistaina. Uutisen voi lukea
täältä. Hämmästyin siksi, että päätös on tulevan vuoden 2013 talousarvioasioita, joita vasta ollaan alettu neuvotella. Sinänsähän uutisessa ei ole mitään uutta, sillä kirjaston lopettaminen luki jo alkujaan vuodetulla sivistystoimen harkinnanvaraisten palveluiden listauksessa.
Mielestäni lautakunta ei voi päättää asiasta tiistaina ainakaan häiritsemättä meneillään olevia budjettineuvotteluja. Nyt tulisi keskittyä vain tämän vuoden lisäleikkausten löytämiseen ja jättää ensi vuoden talousarvion käsittely sille kuuluvaan paikkaan. Oman näkemykseni mukaan lautakunnan ei myöskään tule asiaa tiistaina päättää, vaan jättää kokonaan käsittelemättä.
Kyseessä on mitä suuremmassa määrin asia, joka myös kaikkien valtuustoryhmien tulee perusteellisesti käsitellä. SDP:n ryhmä on omassa työssään vasta alussa. Olen ymmärryksessä, että myös muut suuret ryhmät ovat päässeet vasta alkuun ensi vuoden talousarvion asioissa.
Oman tajuntani yli menee myös se, miten sivistystoimessa tätä asiaa ajatellaan. Onko niin, että sen toivottiin menevät läpi kaikessa hiljaisuudessa, eikä kukaan tähän puuttuisi? Jos meillä on olemassa porukka, joka talousarviota valmistelee, miksi vedetään välistä asioita päätöksentekoon?
Kaikki samassa veneessä seilataan?
Salon kaupunginhallitus teki 2.4 kokouksessaan päätöksen asettaa kaupunkiin rekrytointikielto. Palkata saa tästä lähin vain hoitajia, sosiaalityöntekijöitä sekä opettajia. Odotettu, kauan jumpattu päätös saatiin vihdoin syntymään. Vaikeutetun rekrytoinnin kautta ei ole kaupungissa saatu aikaan toivottuja henkilöstösäästöjä, vaan virkoja on täytetty lähes entiseen malliin.
Katastrofaalisessa taloustilanteessa on yksi hieman hämmästyttävä piirre, sillä vastuullisen talouspolitiikan puolesta puhujiksi ovat nousseet sosialidemokraatit, muiden ryhmien ollessa hiljaa taustalla. Nytkään eivät vihreät ja vasemmistoliitto olisi olleet valmiit asettamaan rekrytointikieltoa.
Meiltä päättäjiltä vaaditaan nyt kykyä tehdä päätöksiä, jotka ovat sekä kunnan kokonaisuuden että talouden kannalta kestäviä. Tarttuminen yksityiskohtiin vaarantaa molemmat näkökulmat. Salon kaupunki on yli 50 000 asukkaan kokonaisuus, jota ei voi kehittää tuijoittamalla kymmenen metriä joka ilmansuuntaan.
Kokoomus on perinteisesti porskuttanut eteenpäin vastuullisena
taloudenhoitajana, mutta tuntuu nyt kamppailevan kiivaasti leikkausten
meressä. Kokoomuksella ja demareilla tilanne on hyvin samankaltainen.
Molempiin ryhmiin mahtuu muutama toisinajattelija, joiden
äänestyskäyttäytyminen on salaisuus aina napin painallukseen saakka. Molempien ryhmien haluna on turvata lakisääteiset ja välttämättömät palvelut. Tehdä päätöksiä niin, että ne ovat myös kestäviä. Leikkaukset tulee hakea sieltä, missä ne eivät aiheuta lisäkustannuksia toisaalle.
Keskustan
ongelmaksi nousee aluepolitiikka, jonka hoitaminen vaatii takertumista
pikkuriikkisiin kysymyksiin ja kokonaisuuden unohtuminen on
vaakalaudalla. Sama ongelma vaanii myös pikkuryhmistä eritoten vihreitä
ja kristillisdemokraatteja. Vasemmistoliiton suurin ongelma on se, että
palveluita on nyt vaan pakko supistaa, eikä kaupunki voi enää tuottaa
kaikkea maksutta tai edes pientä maksua vastaan. Kaupunkiimme on kuin huomaamatta muodostunut oppositio, vaikkei sitä kunnallishallinnossa tunnetakaan.
Suuren kysymysmerkin kuntavaaleihin tuovat perussuomalaiset, joilla on tätä nykyä Salossa vain yksi valtuutettu. Hevosmiesten tietotoimisto kertoo, että puolueen mielestä Salossa pitäisi jo tänä vuonna etsiä leikkauksia 15 miljoonan edestä. Kysyessäni, mistä ne otettaisiin, en saanut muuta vastausta kuin hallinnon supistamisesta. Hallintoa voidaan supistaa koko hallinnon verran ja emme siltikään saa vastaavaa summaa kasaan.
Syksyn kunnallisvaaleja kohti mennään kahdessa veneessä. Vastuullisen talouspolitiikan purressa seilaavat suurin osa demareista, suurin osa kokoomuksen väestä sekä muutama keskustan valtuutettu. Toisessa purressa matkaa taittavat suurin osa keskustan väestä sekä vihreät, kd ja vasemmistoliitto. Jälkimmäiselle veneelle en tähän hätään keksi nimeä, koska sitä ohjaavat sekä aluepolitiikka että määrätön tarve pitää kiinni kaikesta vanhasta. Vapauspuolueen, perussuomalaisten ja sitoutumaton ryhmä kulkevat omilla veneillään ja hyppäävät aina paikan tullen jompaan kumpaan suurempaan veneeseen.
Puheenjohtajat neuvottelevat tasapainottamistoimista. Yhteisymmärrykseen tuskin päästään. Tai sitten vaikuttaa siltä, että päästään, mutta budjettikäsittelyyn mennessä usea ryhmä on livennyt sovitusta. Tasapainota tässä sitten taloutta.
