Ojasta allikkoon
Ei varmasti enää kenellekään uutta, että EU on kieltämässä hehkulamput. Ensimmäisenä kieltoon tulevat himmeäkupuiset lamput, joita itse asiassa käytetään ainakin avoimissa valaisimissa. Nämä lamput eivät aiheuta vastaavaa häikäisyä kuin kirkaskupuiset sisarensa. Kirkkaat lamput saavat vielä muutaman hetken lisäaikaa. 60w hehkulamppujen valmistus loppuu syksyllä 2011.
Hehkulamput ovat kaikesta huolimatta laajalti käytössä: niitä voi himmentää ja käyttää ulkona, ilman syttymisongelmia. Ne lämpenevät, mutta eivät aiheuta vastaavaa tulipalon vaaraa kuin halogeenit, joita markkinoille saa tuottaa vielä vuoteen 2016. Halogeeneja suositellaan hehkulamppujen korvaajaksi juuri himmennettävissä valaisimissa sekä mm. kristallikruunuissa. Myös hehkulamppukantaisten LED:ien käytön mahdollisuutta pidetään yllä.
Pahinta tässä koko sopassa on energialamppuja koskeva suitsutus. Vaikken energiansäästöä tyrmääkään, niin ko. lamput eivät sovellu käytettäväksi joka paikassa. Ulkona ne eivät kovassa pakkasessa syty, sisätiloissa ne saattavat pistää ikävännäköisesti ulos valaisimesta, pilaten koko valaisimen muotoilun. Omaan kristallikruunuuni en ainakaan energialamppua laittaisi! Energialamppua ei voi himmentää, se on ongelmajätettä, joten sen hävittäminen on työläämpää kuin hehkulampun, saunassa energialamppu ei kuumuuden vuoksi ole suositeltava. Laadukas energialamppu maksaa helposti kymmenen euroa, millä hinnalla saat jo 50 tavallista hehkulamppua.
Allekirjoittaneen näkemyksen mukaan tässä mennään nyt hieman ojasta allikkoon. Ensin kotitalouksien tulisi miettiä, miten korvata hehkulamput. Tämän jälkeen myös halogeenit poistuvat markkinoilta. Pahaa aavistaen voisi kuvitella, että aikaa myöten poistuvat myös energialamput elohopeansa takia. Siinä sitä sitten ollaan. Edelleenkään meillä ei ole olemassa olevaa tekniikkaa korvaamaan hehkulamppuja. Korvaavan tekniikan tulisi olla olemassa, kun kielto astuu voimaan.
Valaistukseen tulisi ottaa nykypäivänä aivan uudenlainen lähestyminen. Ei ole mieltä keksiä pyörää uudelleen. LED:ejä ei kannata rakentaa olemassa olevaan lampun kantaan, vaan kehittää uusia tekniikoita, joissa valonlähde on kiinteänä valaisimessa. Jos valonlähteen keskimääräinen polttoaika sisätiloissa on 1000h vuodessa ja LED:in keskimääräinen elinikä 40000h, niin lukion lyhyellä matikallakin tästä saa noin 40 vuoden polttoiän.LED:in valoa haukutaan usein siniseksi. Valo on kuitenkin valkoista ja sitä on saatavana eri valkoisen sävyinä. Valon tekee sinertäväksi ainoastaan se vieressä oleva keltainen hehkulamppu.
Nykyiset valaistussuositukset ovat vuodelta 1928, mikä todellisuudessa johtaa siihen, että standardit ovat kaukana nykypäivän tekniikasta. Onneksi näihin on lähiaikoina tulossa muutoksia, jotka saattavat johtaa siihen, että esim. katuvalaistuksessa ei enää systemaattisesti siirrytä keltaisiin natriumlamppuihin. Tutkimuksissa todettua on, että ihminen näkee hämärässä parhaiten sinisen spektrin valossa, mikä puoltaa monimetallien ja ennen kaikkea LED:ien käyttöä myös katuvalaistuksessa.
Liikkuva lautakunta
Keskiviikkona oli tämän kauden ensimmäinen lautakunta. Ainoita ennestään tuttuja jäseniä oli itseni lisäksi kaksi. Myös esittelijä oli ennestään tuttu sekä liikuntatoimenjohtaja. Viime kauden liikunta- ja nuorisolautakunta oli hengeltään erittäin hyvä. Ensimmäisen kokouksen perusteella uskon saman meiningin jatkuvan myös seuraavat neljä vuotta.
Lautakuntatyöskentelyssä jäsenten kotipaikka korostuu ehkä vieläkin enemmän kuin valtuustossa. Esimerkiksi liikuntapalvelujen saatavuus vaihtelee suuresti kaupunginosasta riippuen. On päivänselvää, ettei joka kolkassa voi olla urheilupuiston kaltaista liikuntapaikkarakentamista. Kaikista vanhoista kunnista löytyy kuitenkin jotain: koulun sali, pururata tai jalkapallokenttä. Näiden lähiliikuntapaikkojen kunnossapito on erittäin tärkeää.
Keskustelu asioiden ympärillä oli ilahduttavan vilkasta. Aimolla on pitkä kokemus ko. lautakunnan luotsaamisesta ja se näkyy. Moni jäsenistä on ensikertalainen tällä sektorilla ja monet asiat vaativat varmasti avaamista. Muistan itsekin omat ensimmäiset kokoukseni parin vuoden takaa. Pihalla kuin lumiukko, mutta nopeasti pääsin mukaan. Joku mainitsi puheenvuorossaan, että meidän lautakuntaamme pidetään jotenkin mitättömänä. Toki, jos verrataan määrärahoja, niin olemme kohtalaisen pieni, mutta esimerkiksi liikuntapuolen investoinnit ovat yleensä mittavia. Ainakin meidän puolueemme piirissä liikunta- ja nuorisolautakuntaan on aina kosolti halukkaita. Sitä pidetään tärkeänä.
Asia, joka minua ensimmäisessä lautakunnassa jäi hiertämään, on liikuntapaikkamaksujen esiin tuleminen jo tässä vaiheessa tammikuuta. Sivistystoimenjohtaja Moilanen lupasi, että maksut tulevat lautakuntaan vielä ennen elokuuta. Luulenpa, että Moilanen mukaan lukien, tiedämme, mitä mieltä ainakin demariryhmä näistä maksuista on. Vaaliohjelmamme mukaisesti paikkoja ei tule laittaa maksullisuuden piirin yhtään enempää. Tästä varmaan väännetään tulevissa kokouksissa.
Koko liikuntapaikkamaksukeskustelu virisi käyttämättömistä salivuoroista. Kukaan ei pysty tarkkaan sanomaan, paljonko näitä vuoroja on ja ovatko ne todellisuudessa niin suuri ongelma kuin jotkut nyt puheessaan antavat ymmärtää. Sen jälkeen, kun seurantajärjestelmä on kunnossa, voidaan ruveta puhumaan toimenpiteistä vuoronsa käyttämättä jättävien suhteen. On päivänselvää, että esimerkiksi palloilujoukkueilla aika-ajoin jää joku vuoro käyttämättä vieraspelien vuoksi. Tässä asiassa voidaan myös kehittää seurojen sisäistä toimintaa niin, että joku muu joukkue ottaa vuoron käyttöönsä. Näin joissain seuroissa jo toimitaankin ja hyvä niin.
Lisäys: 28.1.2009 Lautakuntamme päätti antaa nuorisovaltuuston edustajalle puhe- ja läsnäolo-oikeuden kokouksiinsa. Hyvä me!
Kamala päiväkoti
YLE:n aamutelkkarissa lauantaina esiintynyt Nina Mikkonen on herättänyt kovasti keskustelua. Itse katselin lähetyksen eilen YLE Areenasta. Täytyy kyllä sanoa, että huh huh! Voiko tuollaisia sammakoita päästää suustaan? Lastentarhat siis ovat ilmeisesti laitoksia, jossa lapset kasvatetaan palvelemaan systeemiä. Natsien, Mussolinin ja Stalinin keksintöä kaikki hyvä. Myös Mikkosen käytös oli ala-arvoista. Eikö väittelytilanteessa yleensä anneta toisellekin mahdollisuus? Tai no kukaties ei, mikäli tietää silloin jäävänsä tappiolle. Parempi huutaa ja meuhkata.
Lastentarhassa hoidetuilla lapsilla ei siis ole minkäänlaista mahdollisuutta kasvaa ajattelevaksi, kohteliaaksi ja oikealla lailla itsekkääksi ihmiseksi. Minäkin palvon siis systeemiä. Olen ollut päiväkodissa monta vuotta ennen kouluun menoa. Siellä oli kivaa. Mutta joo, minähän olenkin sosialidemokraatti. Minut on siihen varmaan tarhassa kasvatettu. Tämä aate ei ole minuun iskostunut kotona, vaikka siellä demari-isä asustaakin.
Mikkosen kannanotto on selkeä kannanotto myös tasa-arvoa vastaan. Naiset jääköön kotiin ja perinteiset sukupuoliroolit kunniaan. Naisen paikka on hellan ja nyrkin välissä, vai miten se nyt oli. Vuosisatoja on tehty työtä sen vuoksi, että naisia kohdellaan yhteiskunnassa tasa-arvoisesti miesten kanssa. Vieläkin on tekemistä. Ja sitten tulee näitä tällaisia, jotka ovat valmiita heittämään kaiken saavutetun romukoppaan.
En minä halua olla mies. Ja olen suunnitellut olevani vauvan kanssa kotona, kunnes tunnen hänen olevan valmis päivähoitoon. Tässä on kuitenkin yksi mutta. Ja se on taloudellinen tilanne. Voin olla kotona tasan niin kauan kuin taloudellinen tilanne antaa siihen mahdollisuuden. Salossa on onneksi kotihoidontuen kuntalisä, joka osaltaan auttaa tilannetta. Mutta voin jo nyt kertoa, että lapseni menee päiväkotiin. Itse olen oppinut siellä sosiaalisia taitoja, diplomatiaa ja pitämään tiukassa paikassa oman puoleni. Siksi olen tässä.
Kevään kiireet
Kevään aikataulusta näyttää tulevan tiukka. Kunnallistoimikunnan puheenjohtajan tehtävien hoito, valtuustotyöskentelyn opettelu sekä myös alkava lautakuntatyöskentely takaavat sen, ettei vapaa-ajan aktiviteeteista tule pulaa. Helmikuussa koittaa myös henkilökohtainen suuri päiväni, kun marssit kajahtavat Uskelan kirkossa. Kesäkuussa perheemme saa uuden jäsenen.
Häiden järjestäminen olisi helpolla kokopäivätyötä. Eilinen aamu vietettiin sulhasen kanssa askarrellen. Toki jonkinmoista valitusta kuului sen tiimoilta, että askartelu piti aloittaa aamukahvin lomassa. Valmista saatiinkin monesta asiasta ja päivällä käväistiin sitten tapaamassa pitopalvelua. Olen erittäin tyytyväinen valintaamme, sillä laadusta ja palvelusta voin nyt olla aivan varma. Hääpukukin mahtuu edelleen päälle, vaikka masuasukki yrittääkin tehdä kaikkensa asian muuttamiseksi. Illansuussa olikin sitten kunnallistoimikunnan ja valtuustoryhmän aika.
Ensimmäinen kunnallistoimikunnan kokous kuluneella viikolla jännitti minua aika tavalla. Vaikka olen elämässäni vetänyt monia kokouksia, eivät kunnallisjärjestön puheenjohtajan saappaat ole kovin pienet. Pöydän ympärillä istui toinen toistaan kokeneempia herrasmiehiä. Siinä minä sitten puolta nuorempana ja kokemattomampana istuin pöydän päässä nuija kädessä. Kokous sujui kuitenkin mielestäni hyvin ja toimin kenties kuitenkin parhaiten omissa kengissäni. Kunnallistoimikunta tulee kuluvan kaksivuotiskauden aikana pitämään kokouksia myös muualla kuin keskustan punaisen Talon suojissa.
Valtuustoryhmän kokoukset ovat varmasti yksi parhaita kokouksia koko kentässä. Kenen tahansa, joka epäilee demareiden päätösten olevan isojen poikien sanelemia, voisi yllättyä positiivisesti vilkkaasta keskustelusta. Samoin voisi tulla vierailemaan puolueosaston kokoukseen, jossa keskustelu viime torstainakin kävi erityisen vilkkaana. Uusia kasvoja on kunnallisvaalien jälkeen näkynyt ilahduttavan paljon mukana toiminnassa.
Lautakunnat pitävät ensimmäisen kokouksensa tammikuun aikana. Liikunta- ja nuorisolautakunta kokoontuu ensimmäisen kerran keskiviikkona. Odotan tilaisuutta innolla. Lautakuntaan on tulossa paljon uusia kasvoja. Viime kaudelta voin sanoa, että lautakunta on ollut sopuisa ja toiminut hyvässä hengessä. Toivottavasti sama meno jatkuu uudessakin Salossa.
Ulkona näyttää satavan lunta. Toivottavasti se säilyy helmikuuhun asti!
Poliittista peliä
Poliittiset puolueet koostuvat samankaltaisen ajatusmaailman omaavista yksilöistä. Joskus joku yksilö pääsee loistamaan joukosta ja hype on valmis. Kokoomus osaa valtakunnan tasolla tämän yksilöiden nostamisen huomattavasti muita puolueita paremmin.
Missä on muiden puolueiden ongelma? Kateudessa? Vai emmekö kykene riskinottoon? Uusien kasvojen nostaminen esiin olisi elintärkeää kaikille, jotta puolueen jatkuvuus turvataan. Nuorille ei olla valmiita antamaan vastuuta vedoten siihen, ettei heillä ole tehtävän hoitamiseen vaadittavaa kokemusta. Nuori kasvaa sisään vastuuseen nopeasti ja kokemus karttuu. Mikäli samat, vuosikymmeniä mukana olleet, jakavat vastuun keskenään, on kai turha ihmetellä, missä vika.
Kun paikkoja jaetaan, joku on aina tyytymätön. Täysin tyytyväistä joukkoa on turha odottaa. Osaa luottamustoimipaikoista selvästi pidetään sen verran arvottomina, että ne eivät yksinään riitä. On saatava lisää. Vedotaan äänimäärään, vedotaan pitkään kokemukseen, vedotaan mihin vaan, että oma tahto saadaan läpi. Entä se hiljainen uusien, nuorten ja vanhempien, porukka, joka ei tätä peliä pelaa? Ja joku vielä aina näille pelaajille vielä paikan lupaakin. Ei tämä ainakaan uusien kasvojen tuloa edistä.
Yhteinen etu on minulle kaikki kaikessa. Puolueen soturi kun olen, henkeen ja vereen. Ja toisekseen, minulle hallituksen varajäsenyyskin on jo iso juttu. Olisin tyytynyt siihen, mutta sain vielä paikan liikunta- ja nuorisolautakunnasta. Tämän juuri alkaneen nelivuotiskauden jälkeen tulee täyteen noin kuusi vuotta samassa lautakunnassa. Se saa riittää. Toivoisin, että myös muut ajattelisivat ”joutumistaan väärään lautakuntaan” haasteena ja mahdollisuutena kuin suunnattomana pettymyksenä. Silloin voi jopa yllättyä positiivisesti.
Isomman oikeutta käytetään näissä tilanteissa myös häikäilemättä hyväksi. Puolueiden välisissä keskusteluissa tämä on vielä ymmärrettävää, että suurilla ryhmillä on tietty etulyöntiasema. Mutta kun tullaan omaan porukkaan, tulisi pyrkiä etsimään kuhunkin toimeen sopivin ja pätevin, ei millään käsittämättömällä suuremman mandaatilla. Mitä jos koko Varsinais-Suomen pätevin henkilö olisikin kotoisin vaikka Pöytyältä tai Kyröstä? Muuten hyvä tyyppi, mutta kotipaikka on väärä. Tämä asenne tuntuu istuvan tiukassa. ”Ei minulla henkilönä mitään Mattia vastaan ole…” Tai Salon paras demari kuuluu johonkin top5 pienimmän yhdistyksen rekistereihin?
Kaikkein eniten muutoksesta ja demokratiasta tuntuvat paasaavan aina ne, jotka eivät itse ole valmiita tekemään asian suhteen mitään. Odotan mielenkiinnolla, mihin suuntaan näitä asioita lähdetään kehittämään. Nuorisoliitto luopui liittohallituspaikkoja jaettaessa mandaattiajattelusta hyvin tuloksin. Kun katsotaan suurta kuvaa ja etsitään paras yksilö, niin päästään hyvin tuloksiin. Toivottavasti seuraavalla kerralla muistamme tämän!
