Rutiineja ja pakkomielteitä
Minulle on viime aikoina kehittynyt melkoisia päivärutiineja, joita ilman koko päivä tuntuu menevän pieleen.
1. Aamukahvin kanssa luetaan lehdet: ensin SSS ja sitten UP Demari. Salkkarin kanssa nautiskelen leivät ja Demarin kylkeen on pakko saada yksi kanelikeksi. Jos keksit loppuvat, on se pienimuotoinen katastrofi.
2. Tietokoneelle on päästävä lapsen ensimmäisten päiväunien aikaan. Jos tilanne jää myöhemmäksi iltapäivään, tuntuu, että jotain olisi hoitamatta.
3. Iltapäivällä on juotava toinen kuppi kahvia ja syötävä toinen keksi. Yleensä rästihommia hoitaessa.
4. Rikon ruokailurytmeistä ja hänelle annettavista ruokalajeista on pidettävä kiinni kellon/pilkuntarkasti. Mieheni välillä vaihtaa puuron hedelmäsoseeseen ja yritän pitää mölyt mahassani. Itse tunnen kuitenkin huonoa omaatuntoa, mikäli näin tapahtuu.
5. Ennen nukkumaanmenoa on keittiö siivottava ja astiat laitettava koneeseen. Mikäli likaisia astioita jää, on se seuraavana aamuna kamalaa!!!! Koko päivä on jälleen pilalla.
Että tällaista.... Ja näitä on lisää!
Jeesustelua
Savusaunan raikkaana palaan taas takaisin arkeen. Yhden illan loman jälkeen. Kiitos mukavasta illasta!
Salon kaupunginvaltuusto kokoontuu ruotimaan ensi vuoden budjettia 7. joulukuuta. Porvaripuoli torppasi veronkorotukset ja on nyt repimässä säästöjä henkilöstömenoista. Ei sijaisia, ei määräaikaisia. Sitten voidaan taas loppukeväästä, alkusyksystä ja loppusyksystä jeesustella valtuuston pöntössä hulppeita sairauspoissaoloja. Eikö oikealla ole ymmärretty, ettei ihminen ole kone? Jos työssä jaksamista halutaan parantaa, niin tuskin oikea tie on sijaisten käytön vähentäminen tai lopettaminen.
On kohtalaisen huvittavaa, että yksi uusi laitoshuoltajan toimi haluttiin ottaa henkilöstösuunnitelmasta pois. Ajatus on varmaankin hoitaa siivoukset olemassa olevalla porukalla. Ja miten se tapahtuu: mitoituksia on jälleen pakko tiivistää. Sitten käydään jeesustelemassa, kun on niin likaista ja sontaista joka paikassa.
Yhdistyksille sen sijaan halutaan lisää rahaa. Sinänsä asia ei minussa herätä suuria intohimoja, mutta vierastan kyllä tällaisen korvamerkityn rahan jakamista. Sitä tässä kaupungissa on tehty pilvin pimein. Tasa-arvokysymys tämäkin. Mutta taas on oikella jeesustelun paikka siitä, että yhdistysten tulisi tulla toimeen omillaan tai ainakin huomattavasti pienemmällä tukemisellä.
Investointisuunnitelmassa on parin uuden päiväkodin rakentaminen suunnitelmakauden aikana. Huvittavaa tai surullista oli, että kohdekohtaisissa tiedoissa luki: "Mikäli tilat vuokrataan yksityiselle, ei tule henkilöstömenoja." Siis mitä ihmettä! Kaupunki rakentaa tilan ja vuokraa sen yksityiselle. Nyt jeesustelen minä.
Samoin jeesustelen Ollikkalan koulun suhteen. Koulu on kipeässä remontin tarpeessa. Toverin sanoin, nyt sammutetaan jatkuvasti pieniä paloja. Koulun remontti tulisi todennäköisesti halvemmaksi nyt kuin tulevaisuudessa. Ja se pitää tehdä nyt! Muutoin korjaamme taas jotain vuotoa ensi vuonna käyttötalousmenoista.
Julkista ja yksityistä
Reilu kuukausi sitten tehty päätös sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta sai tiistaina seurakseen päätöksen jätteekuljetuksen täydentämisestä kunnallisesti. Eli siis tukitaan se suurin aukko, jonka päätös sopimusperusteisuudesta jätti. Sinällään olen tyytyväinen, että lautakunta tiistaina päätti esitystä suuremmista taksoista, jotta loputkin sitten sen sopimuksen tekisivät. Edelleenkään en ole muuttanut mieltäni järjestelmien paremmuuden välillä.
Toveri Vesa kirjoitti Salon Seudun Sanomissa Kela-korvausten nostojen puolesta. Olin hivenen hämmentynyt ja meinasin hörpätä aamukahvini väärään kurkkuun. Ensin en oikein saanut kiinni kirjoituksen punaisesta langasta. Luin kirjoituksen uudelleen varmistaakseni sen, että hän ei todellakaan vaadi lisää resurssia julkiselle vaan yksityiselle puolelle. Mielenkiintoinen näkemys itsensä useasti hyvinkin vasemmalle sijoittavalta demarilta.
Oma näkemykseni on, että Suomessa ei todellista yksityissektoria ole edes olemassa. Valtio tukee avoimesti sijoittajien toimintaa. Tämän päivän SSS:n mielipidepalstalla oli mielestäni asian suhteen oikeansuuntainen kirjoitus. Yritystoiminnan tulisi 0lla oikeaa yritystoimintaa, eikä sitä tulisi verovaroin tukea. Kela-korvauksen nostaminen nykyisestään tarkoittaisi todennäköisesti lisää ilmaista rahaa ulkomaisten pääomasijoittajien taskuihin.
Ongelmatonta korvausten poisto ei todellakaan ole, sillä aikaa myöten on päässyt syntymään epäterve rakenne julkisen ja yksityisen sektorin välille. Esimerkiksi hammas- ja silmälääkäreitä on julkisella puolella niin vähän, ettei korvausten lopettaminen ole ihan yksiselitteistä. On kuitenkin aiheellista kysyä, miksi valtio tukee kahta päälleikkäistä järjestelmää ja näin ollen myös yritystoimintaa suoralla tuella? Onko olemassa jokin muu liiketoiminnan ala, joka näin suoraan saisi rahaa valtiolta?
Ugh, olen puhunut
Marraskuun valtuuston kokous on pidetty. Ugh.
Vaikka alkaakin tulla tavaksi, että PerSujen valtuutettu käy pöntössä puhumassa mitä sylki suuhun tuo, hämmästyn joka kerta yhtä lailla. Vastaavaan yli-ihmiseen en ole kuunaan törmännyt. Valtuutettu tai hänen perheensä eivät kuulemma ole koskaan kaivanneet minkäänlaisia palveluja, joita nytkin budjetissa pohditaan. Kyllä varmaan silti on kelvannut kaupungin kadut ja maksuttomat koulut. Sinällään on onni, jos ei kuunaan ole tarvinnut käydän psykologilla, kuraattorilla tai edes lääkärissä. Tähän tuskin kukaan pystyy, ellei sitten lapsiakin synnytetä vanhan ajan tapaan saunassa.
Valtuutettu kehotti kaikkia ottamaan enemmän omaa vastuuta hyvinvoinnista. Esimerkkinä hän kertoi kulkeneensa kaupungilla pyörätuolissa liikkuvan herran ja kaupungin katumestarin kanssa katsomassa, minne kaivataan pyörätuoliviisteitä. Mistä ihmeestä hän kuvittelee rahojen viisteisiin löytyvän, ellein kaupungin kassasta?
Ihan rehellisesti toivon, että herran lupaus ensimmäisestä ja viimeisestä kerrasta "näissä ympyröissä" pitää paikkansa.
Sitten asiaan. Veroprosentin korotus 19:ään tyrmättiin porvareiden toimesta. KD oli sentään pienen aikaa hengessä mukana, mutta heidän puolen prosentin nostoehdotuksensa sai tuekseen vain Vihreiden Anttilan. KD tosin olisi käyttänyt koko korotuksen tuoman rahan palveluihin. SDP ei olisi korotusta tuhlannut, vaan hillinnyt velkaantumista. No, takkiin tuli ja veikkaukseni on, että ennen kesää joudumme vielä tekemään lisätalousarvion ja ottamaan syömävelkaa.
Budjettivaltuustoa ajatellen lupaavaa oli se, että Kepun ryhmyri Lehti ilmoitti puheenvuorossaan Keskustan tukevan kotihoidontuenkuntalisän säilyttämistä ennallaan(kiinteistöveron korotuksen vuoksi). Kaksi suurta ryhmää on jo nyt siis kuntalisänsäilyttämisen kannalla ja se riittää.
Ennen kaupungin budjettikäsittelyä olen vielä hyväksymässä koulutuskuntayhtymän ensi vuoden budjettia. Se ei ole ollenkaan niin murheellista kuin kaupungin taloustilanteen katsominen.
Avustusten ideologinen leikkaaminen
Päivän Salkkarissa sivistystoimenjohtaja kommentoi yhdistysten avustuksiin liittyvää kantaansa. Hänen näkemyksensä heijastelevat erittäin hyvin henkilön poliittista ideologiaa. On turha väittää muuta. Yhteiskunnallinen näkemys on näkynyt mm. siinä, että kaikki virat, joita sivistystoimenpuolella on toimialajohtajan toimesta täytetty, on täytetty henkilöllä, jonka poliittinen väri on kok.
Moilanen sanoo esimerkiksi kotihoidontuen kuntalisästä, että siitä on pakko säästää, jotta saadaan lakisääteiset palvelut turvattua. Mitä siitä, jos koko säästynyt 600000 euroa joudutaan käyttämään lisääntynen kysynnän täyttämiseen. Koko säästö on kuolleena syntynyt ajatus.
Yhdistysten avustuksiin liittyen voin kyllä olla sivistystoimenjohtajan kanssa tiettyyn pisteeseen samaakin mieltä. On tärkeää, että kaikki yhdistykset ovat samassa, tasa-arvoisessa, asemassa avustuksia jaettaessa. Nythän näin ei ole, vaan toiset yhdistykset keräävät korvamerkittyä rahaa toimintaansa, toiset ovat maksutta kaupungin tiloissa, kun taas toiset joutuvat maksamaan tiloistaan vuokria. En kuitenkaan allekirjoita sitä, että avustuksiin pitäisi puuttua niin, että niiden suuruutta karsitaan, mutta yhtenevät käytännöt tulee luoda.
Tietyillä yhdistyksillä on aivan omanlaiset tarpeensa tilojen suhteen: toiset tarvitsevat teatteritoimintaan sopivat tilat, toiset eivät voi tanssia ihan millä tahansa betonilattialla ja toisilla on suuri määrä tavaroita, joita tiloissa on mahduttava säilyttämään. Lisäksi yhdistykset haluavat olla lähellä keskustaa. Siinä on haastetta kerrakseen, jos kaupunki meinaa näille yhdistyksille tilat löytää.
Pidän kuitenkin käsittämättömänä sitä, että avustuksia saaneet yhdistykset pyörivät niin suuresti kaupungin avustuksen turvin. Onhan nyt jo vaadittu 50% omavastuuosuus toiminnan, mikä takaa mielestäni sen, että kunkin yhdistyksen on suunniteltava toimintansa laajuus ja rahoitus tarkasti. Lehti on uutisoinut useasta yhdistyksestä, jonka toiminta uhkaa loppua, jos avustusta ei tule. Esimerkiksi 4H-toiminta anoi kaupungilta rahaa jopa enemmän kuin vanhat kunnat ovat maksaneet. En ole tänä päivänä ymmärtänyt, mistä johtuu tuo rahantarpeen suuri kasvaminen. Sinänsä lautakunnan perustelu siitä, että avustus myönnetään toimintaan, ei palkkaan on mielestäni oikea.
Niin tai näin, ensi vuonna ollaan varmaan liikkeellä tiukoilla budjeteilla avustusten suhteen. Tai ainakaan ne eivät tästä vuodesta minnekään kasva.
