Kesän odotusta
Polittinen väsymykseni kesti tällä kertaa tasan kuukauden, sekin taisi olla vain kevätväsymyksen oireilua. Eilen yhdistyksen ja edustajiston kokouksessa käytiin läpi kuntaliitosasiaa ja kokoukset venyivätkin miltei iltayhdeksään. Vilkkaan keskustelun lopputuloksena päätimme antaa valtuustoryhmälle suosituksen suurkunnan puolesta, mutta kuitenkin myöntää valtuutetuillemme vapaat kädet äänestyksessä.Itselläni Arto Kosken laatima liitossopimus odottaa vielä lukijaansa avaamattomana salkussa. Lukeminen on vuorossa tänään. Itse on ole asiaan perehtynyt, mediaa ja kokouksia lukuunottamatta juuri ollenkaan, joten olen huojentunut, ettei minun tarvitse olla asiasta päättämässä. 11.6 on suuri päivä meille salolaisille ja puhumattakaan ympäristökunnista. Tuona päivän liitoksen kohtalo ratkaistaan kaikissa kymmenessä kunnassa. Lopputulosta voi vain arvailla.
Keskustelu mediassa on mielestäni pyörinyt omituisissa asioissa kuten vaakunan valinnassa. Sopimuksessa sanotaan, että uuden kunnan vaakunaksi tulee Halikon vaakuna ja nimeksi Salo. Piste. Sopimusta ei voi muuttaa ennen kuin kolmen vuoden jälkeen. Keskustelua olisi sen sijaan tullut käydä liitoksen todellisista vaikutuksista veroihin ja palveluiden säilymiseen. Nyt asia on ohitettu tai oikeammin päästy ohittamaan näiden vaakuna/nimikeskustelujen avulla. Toisaalta keskusteluaiheet osoittavat, että kuntalaisille on kyse sydämen ei niinkään järjen asiasta.
Päättäjille esitän nöyrän toiveen tehdä päätöksensä järjellä, vaikka asia tunteita herättääkin. Jo tämän hetken talousluvut osoittavat, että nykyelämä on kestämättömällä pohjalla. Muutoksen on siis tapahduttava!
posted by Saija @ 7:32 AM
0 Comments
