Valtuustosta huomenta
Eilisen valtuuston kokouksen suurimpana uutisena tämän päivän lehdessä oli Mathildedalin kylässä sijaitsevaan saunaan liittyvä äänestys. Joopa joo. Itseäni hieman mietityttää, että 75 henkilöä istuu äänestämässä muutaman neliön saunaan liittyvästä lausunnosta. Luojan kiitos, kokous ei venynyt ylitöiksi. Olisi ollut varsinaista verorahojen haaskaamista.
PerSujen entinen puheenjohtaja Satopää jätti kasan valtuustoaloitteita. En oikein saanut selvää, mitä kaikilla aloitteilla ajettiin takaa. Jälleen kuitenkin nousivat esiin nuo puolueiden viime vuonna saamat yhdistymisavustukset sekä reuna-alueiden joukkoliikenne. Joukkoliikenne olisi tärkeä saada toimimaan, mutta mitään säännöllisiä vuorobusseja tuskin joka kolkaan saadaan kulkemaan. Tämä tosiasia täytyy tunnustaa. Mitä tulee yhdistymisavustuksiin, niin yhdistymissopimusta emme voi muuttaa.
Kokouksessa käytettiin hyviä puheenvuoroja liittyen helmikuun kuukausiraporttiin. Omituiselta vain tuntuu, että valtuustossa näyttää vallitsevan sellainen fiilis, ettei virkamiehiä saa kuormittaa enempää muutoksessa. Pyydetyt selvitykset ovat diipadaapaa, jossa ei ole vastausta varsinaiseen kysymykseen. Miten on mahdollista, että emme edelleenkään saa tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon kaupungilla on työntekijöitä ja moniko heistä on määräaikainen?
Virkakoneisto vetoaa toimimattomaan atk-järjestelmään. Kun ohjelmat eivät toimi, niin ei mikään mukaan. Oli alunperinkin kummallista, että 1.1.2009 koko uuden kunnan piti siirtyä samoihin ohjelmistoihin. Meillä oli vielä joulukuun viimeisenä päivänä 10 kuntaa, joiden ohjelmistot toimivat. Miksi niillä ei jatkettu vielä tätä vuotta? Uusiin ohjelmistoihin olisi siirrytty pikkuhiljaan vuoden aikana tai vasta ensi vuonna. Kaikki me tiesimme, että muitakin ongelmia tulee yhdistymishetkellä. Kaipasimmeko vielä tätäkin? Tuntuu siltä, että nyt mentiin kyllä takapuoli edellä puuhun. Jos olisimme yritys, niin sekä atk-henkilöstö että
ohjelmiston toimittaja tekisivät yötä päivää töitä, jotta ohjelmat olisivat kunnossa. Miksi emme kunnassa osaa vaatia toimittajaa vastuuseen?
Vaikka kaikki ei uudessa kunnassa niin hyvin olekaan ja uusia epäkohtia paljastuu päivittäin, niin hyvä tästä tulee. Kunnassa pitää olla toiminnalle tietyt normit ja säännöt, jotta se voi toimia. Olemme nyt Suomen 17. suurin kaupunki. Emme voi enää toimia kuten aina ennen. Tiettyjä byrokraattisia hölmöyksiä tosin voisi poistaa, koska ne eivät ainakaan organisaatiota madalla. En oikein voi käsittää näitä Kiikalan päiväkerhoon ja Perttelin ruokakuljetuksiin liittyviä ylimääräisiä kiemuroita.
Toukan kanssa teatterissa
Olen päättänyt hyödyntää tilaani oikein kunnolla. Pääsemme joka paikkaan vielä kaksi yhden hinnalla ja viemme vain yhden penkin. Lauantaina kävimme teatterissa. Kultturelli miehenikin on päässyt sisään teatterin maailmaan, kun allekirjoittanut raahaa häntä mukanaan erilaisiin näytelmiin. Toukka oli teatterissa ensimmäistä kertaa, mutta joutui vielä yksiössään tyytymään näytelmän kuuntelemiseen katsomisen sijaan.
Lauantaina oli vuorossa Peppi Pitkätossu. Peppi on lapsuuden suosikkini. Minulla on edelleen sellainen keltainen kirja Pepistä. Liki puhki luettu. Ja aina tuo kapinallinen tyttö liikuttaa minua yhtä suuresti. Salon Näyttämön versio Pepistä oli loistava! Peppin rooliin valittu Mirka Aapio oli kuin kotonaan. Suloinen Herra Tossavainen täydensi paketin. Tuloksena puolitoistatuntinen huvittelu, josta ei meininkiä puuttunut. Edes ajoittainen takkuilu vuorosanoissa ei latistanut fiilistä, sillä niin paljon minä Peppiä rakastan. Suosittelen sekä lapsille että ennenkaikkea AIKUISILLE!
Viime vuonna lainasin kirjastosta monta DVD-levyä sitä oikeaa Peppiä. Katsoin niitä silmät kiiluen ja mieheni pudisteli päätään. Ei ole aikuisten hommaa, ei. Mutta mitä siitä. Peppi on mainio. Hän on ihana. Ei välitä tylsistä normeista ja säännöistä, elää elämäänsä juuri sellaisena kuin haluaa. Sellainen minäkin haluaisin olla. Mutta, mutta.... Kuinkas sitten kävikään.
Meidän kaikkien tulisi ottaa opiksi Pepin elämänfilosofiasta. Antaa mennä vaan. Elää jokainen päivä niin kuin se olisi viimeinen, nauraa, rakastaa ja olla murehtimatta turhia. Miksi emme siihen kykene? Elämä on totta puhuen paljon helpompaa hymy naamalla kuin kulmat kurtussa. Taidankin kaivaa taas kirjan Pepistä yöpöydälle iltalukemiseksi. Kevät tulee ja minulla on kevätolo. Iloinen ja talviunesta herännyt. Toivottavasti sinullakin!
Haloo hallitus!!!!
Hallitus on eilisessä kehysriihessään päättänyt toimista taantuman kourissa. Kunnille luvataan suurempi prosenttiosuus yhteisöveroista ja kiinteistöveroa korotetetaan. Lisäksi päätettiin siitä, miten Kelamaksun poiston jättämä miljardin aukko paikataan.
Muistaakseni silloin, kun valtionvarainministeri Katainen keksi poistaa yrityksiltä Kelamaksun, hän myös korosti, että maksu tullaan paikkaamaan yrityksiltä kerättävillä veroilla. Vaan kuinkas kävikään. Lyhyt on Jyrkin muisti. Yritykset toki maksavat oman osansa aukosta, mutta hallitus käy myös kansalaisten kukkarolla.
Poiston jättämä aukko korvataan energiaverotuksella. Sähkövero sekä polttoöljyn verotus kiristyvät. Tämä iskee ennen kaikkea sähköllä ja öljyllä lämpiävien omakotitalojen omistajiin noin 16,5€ suuruisella lisällä kuukaudessa. Veronkorotus tulee voimaan vasta vuonna 2011. Haiskahtaa siltä, että syy halutaan sysätä seuraavalle hallitukselle.
Hallitus kurjistaa säännönmukaisesti kansalaisten arkea. Milloin tämä loppuu?
Uhkia ja tuskia
Ilmastonmuutos on, tutkimusten mukaan, suomalaisten mielestä pahempi uhka kuin laskuun kääntynyt talous. Vaikeista taloustilanteista on selvitty ennenkin, mutta ilmastonmuutos on jotain ennen kuulumatonta. Jopa niinkin, etteivät Mikkoset usko edes sen olemassa oloon.
Rehellisesti sanottuna, minussa taantuva talous aiheuttaa suuremman pelkotilan kuin ilmastonmuutos. Mikäli ihmisen elämä on jatkuvaa taistelua päivittäisen selviytymisen kanssa, ei enää jää energiaa miettiä laajempia asioita.
Maan hallitus ei ainakaan vastaa taantumaan parhaalla mahdollisella tavalla. Katainen väläytti haastattelussa, että velkaa voidaan joutua lähivuosina ottamaan 40-60 miljardia. Velka ei suinkaan kokonaan aiheudu ulkomaisten markkinoiden kehnosta tilanteesta, vaan suurelta osin myös hallituksen omista toimista. KELA-maksun poisto, mittavat tuloveronkevennyksen, ruuan arvonlisäveron poisto, metsäverohelpotukset jne. ovat kaikki lisäämässä valtion velkaa. Perumalla epäreilut, suurituloisille suunnatut, veronkevennykset hallitus vähentäisi omilla toimillaan velan tarvetta. Mutta ei.
Työnantajien KELA-maksun poistoa perustellaan sen työllistävällä vaikutuksella sekä kuntataloutta helpottavana. Ongelma vain on siinä, että mitään todisteita ei poiston vaikutuksista työllisyyteen ole. Eturyhmä päätös, kaikki hyvä. Kokoomus ja Keskusta pelaavat hallituksessa sulle-mulle peliä, jossa nokitetaan aina toisen ajatus.
Viimeisimmät tutkimukset kertovat myös siitä, että kansalaisten mielestä kova, liberaali markkinatalous on tullut tiensä päähän. Silti Kokoomuksen kannatus on pilvissä. Sumutuskampanja, joka peittää alleen puolueen todellisen luonteen, on toiminut. Toivottavasti sumu hälvenee ennen kuin on liian myöhäistä.
Kehittämistä??
Tekemättömät asiat vaanivat takaraivossa. En voi sietää sitä, että jokin on kesken tai olen epävarma jonkin asian tilasta. Siksi painan satalasissa eteenpäin. Eilen eräs toveri totesi minulla olevan virtaa enemmän kuin koko muulla kunnallistoimikunnalla yhteensä. Ehkä näin. Mutta minulla ei ole vaihtoehtoa, taaskaan. Toistamiseen parin vuoden sisään huomaan olevani tilanteessa, että tunnen suunnatonta syyllisyyttä siitä, että jokin asia on jäänyt roikkumaan. Viimeinen kuukausi onkin ollut tekemättömien hommien tekemisen kuukausi. Minun ja muiden.
Ei minulla ole varaa jäädä tuleen makamaan. On pakko painaa eteenpäin. Kunnallisvaaleista päästyämme, olivat seuraavat vaalit jo oven takana. Niitä valmistellessa on mennyt alkuvuosi. Tämän lisäksi sovitellaan yhteen luikuisten erilaisten SDP:n yhdistysten kulttuureja. Pitäisi luoda uuttaa, pitäisi kehittää, pitäisi olla katsomatta taakse päin. Tätä työtä minun nyt pitäisi johtaa uudessa asemassani kunnallisjärjestön johdossa.
Kun ei joudu elämässä ajattelemaan muuta kuin omaa jaksamistaan, on helppo painaa sata lasissa eteenpäin. Nyt minun on kuitenkin ajateltava myös toista ihmistä, joka on täysin riippuvainen omasta jaksamisestani. Kyllähän minä toki ihan hyvin jaksan vielä, ei siinä mitään. Enemmän minussa on virtaa kuin normaalina maaliskuuna. Mietin vain, että miten käy, kun minä jään hetkeksi sivuun? Jos minulla kerran on enemmän virtaa kuin muilla yhteensä. Mistä tuo vajaus paikataan?
YTK, AY ja eläke
Eläkekeskustelu käy edelleen kuumana. Tänään Salon Seudun Sanomissa mielipidekirjoituksessa vaaditaan, että demareidenkin pitäisi herätä siihen, että työuria pitää pidentää. Olemme hereillä. Pakolla ei ihmisten työuraa kuitenkaan pidennetä, vaan parantamalla työoloja ja jaksamista. Ruotsissa eläkkeelle saa jäädä jo aikaisemmin kuin Suomessa, mutta silti siellä pysytään työssä pidempään kuin Suomessa.
Myös Keskustan ja Kokoomuksen kannattajien piirissä ollaan eläkeasiassa hallituksen kanssa eri linjoilla. Myönteisimmin suhtautuvat yrittäjät. Mitäköhän sanoisivat maanviljelijät, jos uusi eläkeikä ulottuisi heihin asti?
**************
Uutispäivä Demarissa oli tänään mielenkiintoinen juttu YTK:sta. Jutussa etsitään kassan perimmäistä olemassa olon tarkoitusta. Kassan johto sanoo sen olevan tarjota vaihtoehto ja ansioturva kaikille. Toimittaja epäilee kyseessä olevan ihan muut syyt. YTK on vahvasti kokoomusvetoinen kassa. YTK ei sinällään tarjoa vaihtoehtoa AY-liikkeelle, sillä esim. ainakin omaan työttömyyskassaani saa liittyä myös ilman liiton jäsenyyttä.
AY-liike on porvaripuolueille punainen vaate, jota ollaan lyömässä alas aina sopivan tilaisuuden tullen. Suomen luottamukseen perustuva sopimiskulttuuri on taannut sen, ettei AY-liikkeen ole viime vuosina tarvinnut ryhtyä äärimmäisiin keinoihin työntekijöiden etuja ajettaessa. Lähellä se toki on ollut. Hyvässä muistissa on vielä Tehyn joukkoirtisanoutumiset, mikäli ei sopimukseen olisi päästy. Tehyn kiistassa myös hallitus näytti todellisen karvansa. Laki pakkotyöstä riivittiin kokoon äärimmäisen nopeasti. Toisen kerran hallitus tuli ulos eläkeasiassa.
Lyhyestä virsi kaunis
Minun varmasti pitäisi kirjoittaa kahden päivän valtuustoseminaarista. Kirjoitan strategiasta kuitenkin vasta sen valmistuttua. Sen sijaan kysyn nyt, missä kulkeen hyvän maun raja nettikirjoittelussa?
Lyhyesti monesta asiasta
Katselin eilen sivusilmällä missikisoja noin vartin ajan. Huvittavaa. Kaikki niistä kuudesta sinä aikana esitellystä missistä sanoivat olevansa luonteeltaan iloisia ja sosiallisia. Valittu Miss Suomi sentään lisäsi listaan kielitaitoisen, mikä ei käsittääkseni kuitenkaan ole luonteenpiirre.
************
Minulla on edessäni melkoinen savotta, kun yritän tutustua kestovaippojen maailmaan. Miten niitä voi olla niin hurjasti erilaisia? Mistä kummasta minä tiedän, mitä hankkia? Onneksi on avuliaita ihmisiä maailma pullollaan ja sainkin kattavan tietopaketin asiantuntijalta. Luojan kiitos.
*************
Pidimme lauantaina Talolla koulutusta luottamustoimihenkilöille. Vaikka aurinkoisen päivän haaskaaminen sisätiloissa onkin välillä ikävää, niin mielestäni päivän anti oli hyvä. Keskustelua oli paljon ja nykyhallituksen politiikka sai osakseen ryöpytyksen.
*************
Samaisena lauantaina SSS uusi päätoimittaja tuli ulos sitoutumattomuuden kaapista. Aamukahvi oli mennä väärään kurkkuun lukiessani hänen kolumniaan. Entinen päätoimittaja ei mielestäni yltänyt koskaan tällaisiin suorituksiin. Pahempi toistaan kumpikin on(Apulanta). Vaikka myönnän katselevani maailmaa punaisten lasien läpi, niin paikallislehtemme linjan suhteen olen kuitenkin vain kriittinen lukija. Ei tarvitse minkään värisiä laseja nähdäkseen lehden porvarilinjan.
**************
Vihreiden puheenjohtajakamppailusta on tulossa floppi. Anni Sinnemäki on ainoa ehdokas ja hänestä tuskin kannattaa järjestää jäsenäänestystä. Tarja Cronbergin mukaan tämä tilanne kielii puolueen yhtenäisyydestä, eikä media käy tätä arvostelemaan. Jos sama tilanne olisi vuosi sitten ollut SDP:lla, olisi tilanne (mediassa) kielinyt siitä, ettei kukaan tahdo SDP:n puheenjohtajaksi. Olisi suotavaa, että Vihreiden puheenjohtajuutta tulisi tavoittelemaan vielä joku muukin, ihan vain demokratian nimissä.
**************
Tänään SSS julkaisi tiedot siitä, kuinka paljon naisia vaikuttaa lehden levikki alueen kuntien johtopaikoilla. Salossa tilanne lautakuntien osalta oli hyvä(50-50), mutta kunnan ykköspaikat ovat miesten hallussa. Sukupuoli ei sinällään saa nousta määrääväksi tekijäksi puheenjohtajia valittaessa, vaan asia tulisi perustella muilla keinoin. Salon neljästä lautakuntien naispuheenjohtajista kaksi on muuten demareita. Mielenkiintoista on, että puoluejärjestöjen puheenjohtajissa naisia Salossa on ainakin sukupuolikiintiön verran.
