Tuesday, September 28, 2010

Syvällä suossa

Eilinen valtuuston iltakoulu sen sitten todisti. Syynä globaaliin taloustaantumaan ovat Salon kaupungin työntekijät, jotka toimivat mitä ilmeisimmin vientiteollisuuden tukkona. Ilman kaupungin työntekijöitä Suomella menisi hyvin ja vientikin vetäisi. Tuli myös todistetuksi, että yritykset eivät tarvitse kuntaa mihinkään. Ja että kunnalle on talous tärkeämpää kuin palvelujen järjestämiset.

Kaikki edellämainitut kommentit tulivat oikeiston suusta. Kokoomuksen ryhmyrin mielestä henkilöstön palkkoja voisi huoletta leikata 3-4%, koska henkilöstön syytähän koko tilanne on. Toinen kokoomuksen valtuutettu oli siis sitä mieltä, että yrityksille ei ole kunnasta mitään hyötyä. Ja silti ollaan jatkuvasti huutamassa oikeudenmukaista(tai hieman parempaa) kohtelua mm. kaavoituksessa. Tätä säästi PerSujen toinen valtuutettu, joka on sitä mieltä, ettei kaikenmaailman palveluja pidä järjestää. Olisi kiintoistaa tietää, että ovatko ko. miehen lapset käyneet esimerkiksi koulua ja eikö hän pidä koulutuksen järjestämistä palveluna? Omien sanojensa mukaan hän ei ole koskaan perheineen yhteiskunnan järjestämiä palveluita käyttänyt.

SSS:n mielipidepalstalla käydään vilkasta keskustelua talouden tilasta. Syytetään kaupungintaloa ja taidehankintoja, jotka eivät todellakaan ole nekään syypäitä talousvaikeuksiin. Syyt ovat syvemmällä talouskiemuroissa. Yhdistysten tilavuokrat ovat jälleen tapetilla ja henkilökohtaisena mielipiteenäni haluan todeta, että tilavuokrien suhteen liikunta- ja nuorisolautakunta on mielestäni oikeammilla jäljillä kuin kulttuuri- ja opetuslautakunta. Tilavuokrista syntyvät säästöt ovat pisara valtameressä ja enemmänkin periaatteellinen kuin taloudellinen kysymys.

Valtuuston iltakoulussa eilen esiintynyt emeritusprofessori todellakin ansaitsi etuliitteensä. Alkuun hän oli Lahdessa ja mielestäni iltakoulun anti olisi ollut aivan sama ilman häntäkin. Kautta linjan on seminaarien esiintyjäkaarti valittu niin, että kukaan ei vahingossakaan kritisoi kaupunginjohtajan näkemyksiä, vaan kaikki tukevat niitä. Pitäisikö seuraavaksi, toisen näkökulman saamiseksi, kutsua kuultavaksi valtuuston puheenjohtajan valitsema asiantuntija? Kysynpä tästäkin vain, että paljonko seminaarien "asiantuntija"-puhujat ovat tulleet kaupungille maksamaan viimeisten kahden vuoden aikana? Ehkäpä sillä olisi jo nuo tilavuokrat yhdistyksille kattanut?

Veroprosentti tuntuu naulatulta kahdeksaantoista, ainakin kokoomuslaisilla. Siinä vaiheessa sanotaan aina, ettei peruutuspeiliin kannata tutkailla, kun tiedetään, että menneisyydessä on tehty virhe. Aiheellinen kysymys on, että olisiko tilanteemme tämä, mikäli veroprosenttia olisi nostettu jo täksi vuodeksi. SDP esitti suurinta osaa nostosta käytettäväksi velan lyhentämiseen. Tulemme esittämään prosentin korotusta kunnallisverotukseen taas tänä syksynä. Oikeisto kaataa esityksemme. Kuka ajaa Saloa kriisikunnaksi? Tuskin kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö. Olisiko oikeistonkin jo aika tunnustaa virhearvionsa verotuksesta ja taipua? Vai halutaanko upota vieläkin syvemmälle suohon?



Sunday, September 26, 2010

Pyhä lehmä ja muita ajatuksia

Aamuinen Salon Seudun Sanomat julisti, että kaupunginjohtaja Rantakokko esittää Salon kaupungin henkilöstöltä otettavaksi, tavalla tai toisella, kahden viikon palkan ensi vuonna. Siis säästötoimenpiteenä. Niin olen siis joutunut antamaan periksi ja jälleen tilaamaan lehden...

Salon kaupungin talous on parissa vuodessa uponnut löysempään suohon kuin ehkä kukaan kuvitteli. Sosialidemokraatit esittivät jo viime syksynä veroprosentin korottamista yhdeksääntoista, mutta oikeistolle veroprosentti tuntuu olevan pyhä lehmä, johon kosketaan sitten kun ensin ollaan revitty säästöt henkilöstön selkänahasta, lapsiperheiden hyvinvoinnista ja koululaisten tuntikehyksistä. Tänä vuonna Antti Rantakokko tulee esittämään, että veroprosenttia nostetaan puolella. Tuskin tämäkään oikealle laidalle sopii, siksi kova meteli asiasta tuli jo budjettiraamin yhteydessä. Tuolloin prosentista päättäminen päätettiin jättää syksyyn.

Kaupungin henkilöstömenoista säästäminen tuntuu helpolta ratkaisulta, mikäli sitä ei sen kummemmin ajattele, sillä ovathan henkilöstömenot suuri menoerä. Mutta kysymys kuuluu, mitä säästöä saavutetaan sillä, että hoitoalan käsiparit laitetaan lomalle ja jo ennestäänkin vajaata palettia pyöritetään jälleen vähemmin voimin? Lähes joka valtuustossa joku siunailee sairauslomia. Eikö tämä juuri ole omiaan lisäämään sairauspoissaoloja, mikäli henkilökunnan jaksamista puristetaan jälleen äärirajoille. Kaupungissakin on aivan saletisti toimintoja, joiden henkilöstön lomarahojen vaihto vapaaksi olisi täysin mahdollista, ilman, että peruspalveluiden tuottaminen on vaarassa.

Katsotaan asiaa miten vain, Salon ensi vuoden talousarvio näyttää toistaiseksi synkältä. Syömävelkaan olisi tarvetta. Tekninen lautakunta karsi omasta talousarviostaan miltei 2 miljoonaa, mutta SoTen arvio on edelleen noin kymmenen miljoona yli raamin. Tuolla ylityksellä pyörittäisi toisen asteen ja vapaan sivistystyön koulutusta vuoden ajan.

Yksi asia minua kyllä ihmetyttää. Halikon virastotalon ilmanvaihtojärjestelmään on varattu seuraaville kahdelle vuodelle 400 000 euroa molemmille. Onko niin, että kun kaverit pääsevät uuteen kaupungintaloon, on meidänkin saatava edes ilmastointi? Ketä huoletti kuluneena kesänä korkeat lämpötilat terveyskeskuksissa tai vanhainkodeissa? Siellä se vain on Sari Sairaanhoitajan ja Pekka Potilaan jaksettava helteessä, ilman, että kukaan edes puhuu ilmanvaihtojärjestelmän parantamisesta. Mielestäni tuon Halikonkin ilmanvaihdon voisi siirtää hamaan tulevaisuuteen, paremipia aikoja odottamaan. Eiväthän Ollikkalan oppilaatkaan saa kouluaan kuntoon.

Vääntö talousarviosta alkaa huomenna, kun kaupunginjohtaja iltakoulussa esittelee valtuustolle leikkauslistansa. Ja joulukuussa tiedämme, miltä pohjalta ensi vuoteen lähdetään. Syksy on jo valmiiksi synkkää ja sateista, eikä tämä tee siitä yhtään sen valoisampaa.


Sunday, September 12, 2010

Koulutus vaarassa

Suomen peruskoulu on maailmanlaajuisesti kadehdittu järjestelmä, jossa jokaiselle kansalaiselle on mahdollista saada samat lähtötiedot elämänuralleen. Koulussa oppilaat oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Saavat valmiudet lähteä tavoittelemaan omaa unelmaansa.

Kokoomuslainen opetusministeri on väläyttänyt, että koulujen valinnaisuutta pitäisi lisätä jo alakoulusta lähtien. Koulujen tulisi erikoistua ja profiloitua. Mistä tämä aika ja raha näiden valinnaisten tuntien pitämiseen otetaan? On selvää, että kuntataloudella on tulevaisuudessa entistä tiukemmat oltavat. Tuntikehystä tuskin voidaan laajentaa ja vaikka voitaisiinkin, niin onko alakouluikäisen paikka koulussa kahdeksan tuntia päivässä? Ja vain sen vuoksi, että valinnanvapautta lisätään?

Mitä valinnanvapaus sitten tarkoittaa pienelle koululaiselle. Voidaanko ihan rehellisesti sanoa, että alakoululainen on itse kypsä valitsemaan, mitä haluaa opiskella? Itse veikkaisin, että vanhempien tahdolla on suunnaton merkitys. Tai sitten tarvitsemme äkisti lisää taito- ja taideaineiden opettajia, sillä ainakin lähipiirissä keskusteltuani niille olisi ollut alakouluikäisenä kysyntää. Yläkoulussa tehtyjenkin valintojen 'järkevyyttä' voi itse kukin punnita omassa mielessään.

Valinnan lisääminen tarkoittaa myös eriarvoistumista. Ei vain kuntien välillä vaan myös saman kunnan eri koulujen välillä. 50 oppilaan koulussa tuskin voidaan taata samoja vapauksia kuin 500 oppilaan koulussa. Sama ilmiö on havaittavissa myös lukioiden kesken. Haluammeko me tällaisen maailman, jossa vanhemmat sitten anovat lapselleen paikkaa toisesta koulusta, koska juuri siinä koulussa tarjotaan draamaa ja etiikkaa*? Kestäisikö olemassa oleva järjestelmämme edes murto-osaa sille tulevista lisäkustannuksista?

Koulujen opetussuunnitelman uudistaminen ei ole ihan yksinkertaista, eikä sitä tehdä vain opetusministerin ilmoituksella. Onneksi. Kaiketi opettajien koulutukseenkin pitäisi tulla muutoksia, sen mukaan, minne ikinä valinnaisuutta päätetäänkään viedä?

* Kaksi suunnitteilla olevaa uutta oppiainetta koulujen opetukseen. Oma järkeni sanoo, että etiikkaa voisi opettaa uskonnon/elämänkatsomustiedon osana ja draama voisi tulla ihan opetusmenetelmien kautta.