Saijan sanailua

Kokoomuslainen opetusministeri on väläyttänyt, että koulujen valinnaisuutta pitäisi lisätä jo alakoulusta lähtien. Koulujen tulisi erikoistua ja profiloitua. Mistä tämä aika ja raha näiden valinnaisten tuntien pitämiseen otetaan? On selvää, että kuntataloudella on tulevaisuudessa entistä tiukemmat oltavat. Tuntikehystä tuskin voidaan laajentaa ja vaikka voitaisiinkin, niin onko alakouluikäisen paikka koulussa kahdeksan tuntia päivässä? Ja vain sen vuoksi, että valinnanvapautta lisätään?

Mitä valinnanvapaus sitten tarkoittaa pienelle koululaiselle. Voidaanko ihan rehellisesti sanoa, että alakoululainen on itse kypsä valitsemaan, mitä haluaa opiskella? Itse veikkaisin, että vanhempien tahdolla on suunnaton merkitys. Tai sitten tarvitsemme äkisti lisää taito- ja taideaineiden opettajia, sillä ainakin lähipiirissä keskusteltuani niille olisi ollut alakouluikäisenä kysyntää. Yläkoulussa tehtyjenkin valintojen 'järkevyyttä' voi itse kukin punnita omassa mielessään.

Valinnan lisääminen tarkoittaa myös eriarvoistumista. Ei vain kuntien välillä vaan myös saman kunnan eri koulujen välillä. 50 oppilaan koulussa tuskin voidaan taata samoja vapauksia kuin 500 oppilaan koulussa. Sama ilmiö on havaittavissa myös lukioiden kesken. Haluammeko me tällaisen maailman, jossa vanhemmat sitten anovat lapselleen paikkaa toisesta koulusta, koska juuri siinä koulussa tarjotaan draamaa ja etiikkaa*? Kestäisikö olemassa oleva järjestelmämme edes murto-osaa sille tulevista lisäkustannuksista?

Koulujen opetussuunnitelman uudistaminen ei ole ihan yksinkertaista, eikä sitä tehdä vain opetusministerin ilmoituksella. Onneksi. Kaiketi opettajien koulutukseenkin pitäisi tulla muutoksia, sen mukaan, minne ikinä valinnaisuutta päätetäänkään viedä?

* Kaksi suunnitteilla olevaa uutta oppiainetta koulujen opetukseen. Oma järkeni sanoo, että etiikkaa voisi opettaa uskonnon/elämänkatsomustiedon osana ja draama voisi tulla ihan opetusmenetelmien kautta.