Vaaleja ja ihmisiä!
Olen taas koko päivän pohtinut tuota lasikattoa työelämässä. Aamulla oli lehdessä juttua Tanja Saarelan masennuksesta ja uupumuksesta. Syyksi sanottiin sairastuminen lööppien takia. Vanhasen ja Karpelan suhteesta jauhoi iltapäivälehti jos toinenkin, hän ei osannut hoitaa työtään yms. Sairastuu kai sitä vähemmästäkin. Koska viimeksi olet lukenut lehdestä, että miehen pätevyyttä epäillään hänen ulkonäkönsä tai puolisovalintansa takia? En ainakaan itse muista lukeneeni. Lasikatto siis istuu oikeasti asenteissa ja siihen liittyy paljon muutakin kuin palkkaerot ja uralla eteneminen. Pitäisi varmaan kutsua sitä ennakkoluuloksi eikä lasikatoksi. Surullista mietittävää, mutta muutoksen aikaansaamiseksi asiaa tulee pitää esillä joka käänteessä.
Huomenna mennään tekemään Katjan vaalityötä Salon markkinoille. Markkinat on täällä syksyn kohokohta ja sinne eksyy jo pinttyneinkin oman tiensä kulkija. Markkinarinkeli on ainakin pakko hakea joka vuosi ja pusuja. Todella loistelias tilaisuus vaalityölle siis. Monet pysähtyvät juttelemaan(perustan mielipiteeni viime vuoden pressanvaalikampanjaan) ja asioista keskustellaan. Kahdehdin tapaa, jolla Katja liikkuu ihmisen joukossa niin luonnollisesti. Sieltä kuuluisalta kentältähän se tie kansanedustajaksi aukeaa, ihmisten kanssa keskustellen ja heidän huoliaan kuunnellen. Juuri tuosta kuuntelemisesta ja huolehtimisesta olen kuullut monen ihmisen kehuvan Katjaa. Hän jaksaa jakaa huomiota kaikille. Hänen puolestaan työn tekeminen on helppoa!
Tänään on taas ollut päivä, jolloin on huomannut, että pienistä asioista iloitessa, saa irti elämästä paljon enemmän. Työkaverin menestyminen, asioiden edistyminen, ystävän kertoma tarina tuovat iloa elämään ja taas jaksaa painaa eteenpäin. Kunpa vaan kaikki aina muistaisimme sen!
Valoa pimeeään syksyyn!
Välittämistä ja naisenergiaa!
Päivän varmasti ilahduttavin uutinen oli eduskuntavaalien ehdokaslistan naisvaltaisuus ja nuorten nouseminen listoille. Varsinkin omassa vaalipiirissä naiset jyräsivät miehet mennen tullen. Työelämässä puhutaan lasikatosta, johon naiset väistämättä törmäävät, viimeistään siinä vaiheessa kun lasten hankkiminen tulee ajankohtaiseksi. Uraa tekevä perheenäiti on edelleenkin mysteeri. Joko hän laiminlyö perheensä tai työtehtävät tulevat hoidetuksi huonommin kuin miespuolinen kolleega ne hoitaisi(kirj. huomio: miespuolisella kolleegalla lapsia voi olla kotona jalkapallojoukkueellinen). Miten perhe voi vaikuttaa naisen uraan voimakkaammin kuin miehen? Lasikatto taitaa olla jäämistöä historiasta, jolloin naiset jäivät vapaaehtoisesti kotiin lasten kanssa miesten tehdessä töitä. Asenne on edelleen sellainen, että naisen velvollisuuksiin kuuluu perheestä ja kodista huolehtiminen, vaikka hän kävisi töissäkin. Todellinen tasa-arvo saavutetaan vasta sitten, kun tällaiset teennäiset esteet on poistettu. Jos äiti luo uraa, sitä paheksutaan, mutta jos isä luo uraa, niin sehän kuuluu asiaan. Naisten asemaa työelämässä on parannettava entisestään. Työn ja perhe-elämän yhdistämisen tulisi olla helpompaa, eikä uraa luovaa äitiä saisi katsoa pahalla. Ura ei tee automaattisesti huonoa äitiä. Näitä asioita toivon ehdokaslistamme edustajien tavallaan vievän eteenpäin. Ehkä listamme kertoo omaa kieltään, että esteet ovat pikkuhiljaa poistumassa.
Seurakuntavaalien teemaksi nousee odotetusti välittäminen ja lähimmäisenrakkaus, myös kirkon tuominen lähemmäs ihmistä on sosialidemokraattien asialistalla. Omassa seurakunnassani toivoisin, että huomiota kiinnitettäisiin enemmän arkipäiväiseen välittämiseen kaikissa apuatarvitsevissa väestöryhmissä. Kirkko on tärkeä vaikuttaja yhteiskunnassamme ja sillä on myös mahdollisuus toimia paremman huomisen puolesta. Ennen kaikkea olen huolissani, miten ihmiset omassa kaupungissani jaksavat. Vaikka humanitäärinen apu kaikkialle maailmaan on tärkeää, niin oman lähiympäristön avuntarvitsijoita ei saa unohtaa. Kiireinen elämä, perheen ja työn yhteensovittaminen sekä jatkuva riittämättömyyden tunne sairastuttavat ihmiset vahvuuteen. Tämä johtaa perheiden hajoamiseen ja sitä kautta muihin ongelmiin yhteiskunnassa. Mikäli ongelmat huomattaisiin ajoissa, voitaisiin monilta välttyä ja yhteiskunta kasvaisi vahvemmaksi, kun perheissä voidaan hyvin. Kirkolla on tärkeä tehtävä olla mukana ongelmien ennaltaehkäisyssä ja jo ongelmiin joutuneiden auttamisessa.
Maanantai 25.9.2006
Tänään selvisi jäsenäänestyksen tulokset. Katja oli ilahduttavasti viidentenä. Ykkössijoituksiakin tuli mukavasti. Tästä se työ sitten alkaa. Suuren yleisön suosio on vielä saavutettava. Mutta aktiivisella kenttätyöllä ja oikealla asenteella uskon meidän pystyvän siihen. Kutsun kaikki kykenevät tekemään työtä Katjan valinnan puolesta!!
Seuraava oma askel poliitiikassa lienee seurakuntavaalit marraskuussa. Huomasin ilokseni tai kauhukseni olevani listamme nuorin ehdokas.Toivotaan menestystä sekä itselle että puolueelle. Oma vaaliteema on vielä vähän hakusessa, mutta eiköhän se tämän viikon aikana löydy. Äänetysaktiivisuus saisi tosin olla parempi kuin neljä vuotta sitten. En vain sitten tiedä, millä ilveellä sitäkin saisi nostettua. Nuoria kaipaisin mukaan enemmänkin, sillä ainakin meillä Salossa toiminta lepää muutaman ihmisen harteilla, eikä aikaa vain tunnu riittävän tarpeeksi kaikkeen. Suurella osalla meistä kun paljon muitankin luottamustoimia. Vaikka meillä hyvä porukka onkin kasassa, niin uusia nuoria toimintaan tarvittaisiin. Tosin täytyy kai olla onnellinen, että Salon Demarinuoret näyttää olevan ainoa Salossa näkyvästi toimiva poliittinen nuorisojärjestö. Me olemme yleisesti aina paikalla, kun jossain jotain tapahtuu, mutta rakkaiden kilpailijoiden edustajia ei näy missään.
Huomenna mennään tekemään seurakuntavaaliohjelmaa. Se olisi pakko saada valmiiksi, sillä vaaleihin on enää reilu kuukausi. Ehkä se omakin vaaliteema löytyy sitten kun yleinen teema on valmis. Nyt siirryn pitämään sohvaani paikallaan. :)
