Thursday, September 19, 2013

Mopo keulii, kaatuuko?

Sekä SSS että TS ovat julkaisseet lähteisiinsä perustuvan tiedon, jossa kaupunginjohtaja oli Salossa tuomassa kaupunginhallitukselle esityksen organisaatiomuutoksen henkilöstösäästötavoitteeksi nelinkertaistetun summan. Totta se ikävä kyllä oli. Kaiken huipuksi esitys oltiin tuomassa käsittelyyn ilman minkäänlaista taustalaskelmaa. Edelleenkään en ole saanut mitään perustetta sille, miksi laskelma oli yhtäkkiä heittänyt moista häränpyllyä. Kumulatiivisuus ei nyt riitä kattamaan ihmetystäni.

Viime viikonloppuna kaupunginhallituksen esityslistan avatessani meinasin tipahtaa tuoliltani. Listalla tosiaan oli tuo huikeasti kasvanut säästötavoite. Kaiken huipuksi kaupunginjohtaja oletti jonkun johtavista poliitikoista tekevän esityksen maanantaina kokoontuvassa valtuustossa, koska hallitus ei voi kävellä yli valtuuston päätöksen. Tulee välillä mieleen, että kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja allekirjoittaneen suhteellisen nuorta ikää yritetään käyttää aika härskillä tavalla hyväksi. Nuoria ehkä, muttei sentään tyhmiä.

20 miljoonaa on valtava luku, enkä kyllä ymmärrä, että laskelmat voivat olla näin pahasti pielessä. Kovin optimistiseksi kun ei Salon talousjohtajaa voi syyttää. Hän toteaa usein itsekin ammatin vaativan pessimistisyyttä. Ja totta puhuen luotan edelleen Seppo Juntin osaamiseen kuin vuoreen. Taitaa olla niin, että joku muu nyt poukkoilee karanneen mopon sarvissa. Oma tulkintani on, että Salon ylin johtaja on katsonut, että Kouvola saneeraa 600 henkilöä. Siitä sitten on lähtenyt liikkeelle kilpalaulanta, jossa Salonkin on päästävä mukaan. Kukin voi itse laskea, mitä 20 miljoonaa tarkoittaa vaikkapa 3000 euroa kuukaudessa ansaitsevien määrässä.

Totuus on, ettei organisaatiomuutoksen laatikoiden piirtäminen voi tuoda kymmenien miljoonien säästöjä. On naurettavaa edes väittää niin. Ehkä minäkin vielä ennen budjettivaltuustoa olen saanut kiinni siitä, miten tässä nyt näin kävi, mutta tuollaista henkilöstösäästötavoitetta ei voi esittää, ellei ole kristallinkirkasta suunnitelmaa siitä, mistä säästö kaivetaan. Noin suurta summaa ei saada toimintatapojen muutoksella, vaan se tarkoittaa radikaalia palveluiden(palveluverkon) karsimista, luokkakokojen kasvattamista, tuntijaon leikkaamista jne. Tätä ei vaan edelleenkään haluta tunnustaa. Nykyinen palveluverkko vaatii toimiakseen nykyisen henkilöstön. Hatusta ei voi myöskään heittää, kuten joillain on tapana, keitä on liikaa ja kuinka paljon. Perehtymistä kiitos!

Kristallinkirkas suunnitelmakaan ei auta tilanteessa, jossa luku on jo tuotu puskista ja nyt sitä todennäköisesti yritetään ajaa eteenpäin. Kahdeksan kuukautta on mennyt siihen, että ryhmät on edes jotenkin sitoutettu nykyiseen sopeutusohjelmaan, eikä sitä työtä parane nyt heittää hukkaan.