Saijan sanailua

Toisella tasolla ovat sitten puoliammattilaiset vrt. Suomen pääsarja taso. Nämä ovat myös (vaaleilla valittuja) politiikan toimijoita, jotka toimivat kunnallisissa luottamustehtävissä. Tämän lisäksi tässä porukassa on niitä, jotka luottamustehtävien lisäksi toimivat myös aktiivisesti puolueessa. Tyypillistä tälle porukalle on, että työstä saa jonkinmoisen korvauksen, muttei sen vertaa, että sillä kykenisi itsensä elättämään(poikkeuksen muodostavat mm. päätoimiset kaupunginhallituksen puheenjohtajat). Vapaaehtoisuuden piiriin menee sitten tuo puolueelle tehty työ, joka tehdään talkoilla.

Divisioonissa pelaa sitten enemmän ja vähemmän harrastajia, jotka harrastavat politiikkaa tosissaan, mutta eivät ole mukana luottamustoimissa. He ottavat aktiivisesti osaa poliittiseen keskusteluun ja ovat todella aktiivisia puolueen sotureita. Osa divaripelaajista on entisiä ammattilaisia ja pääsarjapelaajia, jotka ovat luopuneet jo ylemmän sarjan peleistä. Lisäksi divarissa pelaa niitä tulevaisuuden lupauksia, jotka ensi tai seuraavalla kaudella siirtyvät pääsarjoihin.

Puulaakisarjassa on sitten puolueen rivijäseniä ja kannattajia. He ovat puolueen aatteiden takana, mutta eivät harrasta politiikkaa aktiivisesti. Tällä harrastajakunnalla on suurin vaikutus siihen, ketkä päättävät asioista ammatti- ja pääsarjatasolla. Heistä koostuu suurin äänestäjäjoukko, joka antaa pelilisenssin ylempiä sarjatasoja varten.

Junioritoimintaa on myös politiikassa. Lapsijärjestöjen toiminta ei ole vakavaa poliittista keskustelua, vaan kerhoja, leirejä ja iloista meininkiä. Nuorisojärjestöissä politiikka sitten astuu kuvaan oikein kunnolla, unohtamatta kuitenkaan hauskanpitoa. Osa nuorisotoimijoista pelaa kuitenkin jo ammattitasolla.

Niin, palatakseni siis kysymykseen, miksi pitää maksaa. Politiikka on harrastus ja se maksaa. Ammattilaisuuteen on pitkä ja kivinen tie, joka vaatii paljon oppimista ja harjoittelua. Mikäli tapahtumat olisivat kaikki kokonaan maksuttomia, pitäisi kausimaksun olla korkeampi. Tämä ei ole kovinkaan reilu järjestelmä, koska kausimaksu on sama kaikille jäsenille. On loogisempaa periä maksu niiltä, jotka tilaisuuksissa käyvät. Niinpä niin, mikään harrastus ei ole ilmaista.