Tämän päivän opiskelija, huomisen työntekijä(kö)?
Olen seurannut mielenkiinnolla netissä käytävää keskustelua tradenomien työllistymisestä. Tänäkin syksynä taas suuri joukko aloittaa tradenomiopintonsa jossakin päin Suomea, mutta kaikille ei riitä alan töitä. Pitäisikö aloituspaikkoja vähentää? Koulutuksen vaatimustasoa nostaa?Koulussa luodaan epärealistista mielikuvaa tulevaisuuden työpaikoista. Opiskelijoille maalataan kuvia, joissa kaikki ovat päällikkötason paikoilla, vaikka työura on useimmiten aloitettava alhaalta ja kivuttava ajan myötä ylöspäin. Vain harva on niin onnekas, että pääsee edes koulutusalansa töihin. On vaikea saada töitä ilman työkokemusta, jota taas ei saa ilman koulutusta. Tuntuu, että olemme oravanpyörässä, josta ei pääse pois. Itse olen ollut onnekas; työllistyin ilman kokemusta ja jopa alan töihin. Tämän lisäksi minä pidän työstäni!
Työnhakutilanteessa olisi pyrittävä erottumaan kymmenien tai ehkä satojen hakijoiden joukosta. Useilla miltei täsmälleen omaa profiiliasi vastaava CV. Miten pystyä erottumaan jo hakemuksessa? Sitä yritetään koulussa opettaa, ehkäpä jopa liian korkealentoista tekstiä ohjataan laittamaan. Haastatteluun pääsy on tänä päivänä lottovoitto ja se takaa mahdollisuuden erottua. Mikäli haastattelussa pystyt saamaan haastattelijan puolellesi, olet taas askeleen lähempänä työpaikkaa.
Työkokemusta voi kartuttaa työharjoittelujakson aikana. Tänään liian moni joutuu harjoitteluun liian vaatimattomaan työhön tutkintoon nähden. Vetoankin nyt työnantajiin, jotta käyttäisitte hyödyksi sen potentiaalin ja innostuksen, jota nuorissa opiskelijoissa on! Kunnollinen harjoittelupaikka parantaa huomattavasti nuoren mahdollisuuksia työllistyä tulevaisuudessa omalle alalleen.