Saijan sanailua

Verkoilla

Saunat ovat kuumentaneen Salon valtuustoa ainakin kahdesti tämän valtuustokauden aikana. Ensin kyse oli yksityisessä omistuksessa olevan saunan kohtalosta ja viimoisin vääntö käytiin Varvojärven saunasta. Ensimmäiseen saunaan liittyvä päätöksenteko kuului valtuuston päätösvaltaan, mutta kakkoskohdissa luisui kyllä mopo väärälle raiteelle.

Vastaavanlainen vääntö käytiin aikanaan Perniön lukion rehtorin tehtävästä, jonka valitseminen ei todellakaan ole kaupunginvaltuuston asia. Huomionarvoista on, että keskustelut on käyty budjetin yhteydessä, jolloin todellisuudessa vain lisätään tai otetaan pois määrärahoja. Perniön lukion rehtorista keskusteltaessa napattiin pois määräraha, jolla olisi voinut palkata lukioon oman rehtorin, mutta valintapäätöstä lautakuntaan tuotaessa virkamiehistön kanta olikin, että valtuusto oli päättänyt, että rehtorin tehtävät ottaa hoitaakseen Salon lukion rehtori.

Eihän se nyt  hyvänen aika niin mennyt. Päätös oli ottaa pois määräraha, jolla voidaan palkata lukiolle oma rehtori. Se, kenen alaisuuteen Perniön lukio siirtyy, jäi lautakunnan ratkaistavaksi.

Valtuusto sitoi maanantaisella päätöksellään lautakunnan kädet Varvojärven saunan suhteen, muille saunoille lautakunta voi tehdä ihan mitä tahansa. Asian valmistelu oli puutteellista, eikä mistään käynyt ilmi, että koko saunaa ollaan edes harkittu lakkautettavan. Asiasta ei oltu päätetty lautakunnassa, vaan se sisältyi kaupunginjohtajan hallitukselle tuomaan esitykseen. Tosin papereissa saunojen lukumäärä on ensi vuonna täsmälleen sama kuin tänäkin vuonna.

Miksi valtuusto sitten äityy keskustelemaan saunoista? Budjettikeskustelussa tulisi tehdä vain määrärahalisäyksiä. Vallitsevassa sitovuustasossa lautakunta voi toimialansa sisällä siirtää rahoja ilman erillistä valtuuston päätöstä. Toimialat toimivat budjettinsa rajoissa ja teoriassa on edelleen mahdollista, että Varvojärven sauna lakkaa olemasta. Tai sitten joku muu seitsemästä saunasta, koska niihin varattu määräraha on edelleen noin 16 000 euroa pienempi kuin viime vuonna.

Jo kaksi kokoomuksen uutta valtuutettua on ottanut kantaa hallintosääntöön. Heidän mielestään valtuustolle pitää tuoda päätettäväksi kaikki yksittäiset palveluverkkopäätökset. Olen eri mieltä. Mielestäni valtuuston tulee päättää palveluverkosta kokonaisuutena, mutta yksittäiset päätökset tekee lautakunta. Palveluverkkoa ei voi tarkastella yksikkö kerrallaan, ja vaikka yksi selvitys on viime vuonna päätetty ja tehty, en ole ihan varma siitä, onko kokonaisuus hallinnassa.

Hallintokuntien välinen yhteistyö on puutteellista, mikä osaltaan vaikeuttaa palveluverkon uudistamista. Mielestäni vihreiden Kaisa Saarinen toi valtuustossa esiin hyvän näkökulman palveluverkkoon, kun hän totesi, että verkon kehittämisessä tulee ottaa huomioon kunkin alueen erityispiirteet. Se, mikä toisaalla on ykkösasia, on jossain muualla aivan toisilla sijoituksilla.

Joka tapauksessa valtuustossa tuli ilmi, ettei palveluverkon uudistaminen tule olemaan mikään pikkujuttu. Uudistaminen tarkoittaa paitsi uudelleenjärjestelyjä, myös supistamista. Se on pakko rehellisesti todeta. Supistaminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että palvelut lakkautetaan maaseudulta, vaan myös keskustaajaman osin  hajanaista verkkoa tulee tarkastella. Täällä välimatkat ovat kaikken lyhimmät ja niitä pääsee kulkemaan myös ilman autoa.

Palveluiden uudelleenjärjestely saattaa vaatia investointeja ja onkin tarkasteltava kokonaisuutta. Välillä investointi saattaa olla kannatava juuri kustannussäästöjen vuoksi. Tällaiseen tarkasteluun on halukkuus ollut vähäistä ja on keskitytty näpertämiseen. Jotta kaupungin talous saadaan tasapainoon ja menot katettua tuloilla, on saatava aikaan pysyviä, suuria muutoksia. Muuten ei yhtälö onnistu.

posted by Saija @ 11:31 AM