Saijan sanailua

Uusi haaste ovella?

Salon kaupungissa eletään jälleen kuin nuoralla tanssien. Nokian viime viikon lopulla tullut ilmoitus Microsoftin kanssa solmittujen sopimusten vaikutuksesta työpaikkoihin myös Suomessa, antoi taas aihetta miettiä, mitä käy kaupunkimme elinvoimalle ja työpaikoille.

Salossa on globaalin kriisin seurauksena menettänyt pari tuhatta työpaikkaa, kärsitään kasvavasta pitkäaikaistyöttömyydestä sekä on saatu statuksen rakennemuutospaikkakuntana. Ei mikään mairitteleva lista nykytilanteesta. Työttömyys ja lomautukset vaikuttavat yleensä kasvattavasti kaupungin menoihin kuten terveydenhuoltoon. Mistään mairittelevasta yhtälöstä ei siis voida puhua.

Salossa tullaan aivan varmasti jatkossa olemaan painavien kysymysten äärellä. On kyettävä vastaamaan nopeasti mahdolliseen lisääntyvään työttömyyteen ja luomaan uusia työpaikkoja. Tähän luomistyöhön on olemassa rahaa rakennemuutosrahastossa. Teollisuuden kriisi näkyy viiveellä myös muilla aloilla. Vain aktiivisilla toimilla voimme voittaa taistelun!

Kun itse jäin työttömäksi viime vuoden elokuussa, pääsin nopeasti työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin. Minä, joka todennäköisesti olisin selvinnyt syrjäytymättä pidemmänkin aikaa kuin pari kuukautta. Olen koulutuksen kautta tavannut mahtavan porukan päteviä naisia ja monet kerrat mieleeni on putkahtanut kummastus siitä, miksi me emme ole töissä. Pätevää ja työteliästä porukkaa olisi tarjolla, kunhan vain työnantajat nappaisivat kiinni. En tosin hetkeäkään epäile, etteikö ryhmä talouden noustessa työllistyisi.

Muutama viikko sitten Salon Seudun Sanomissa oli uutinen, jossa todettiin, että Salossa on myös paljon avoimia työpaikkoja. Olkoonkin, että esimerkiksi kaupan työpaikat ovat miltei järjestyksessä olleet puhelinmyyntiä, ovat ne silti avoimia paikkoja. Jutusta sai helposti sen kuvan, että työttömät nyt vain ovat ronkeleista hakemiensa paikkojen kanssa. Ilman uutta koulutusta ei ainakaan minusta ole sorvaajaksi tai rekkanaiseksi.

posted by Saija @ 8:52 AM