Saijan sanailua

Eilen kokoontui Salon Seudun Koulutuskuntayhtymän kevätvaltuusto. Valtuusto käsitteli tilinpäätöksen ja sai tiedokseen kuntayhtymän strategian. Kuntayhtymän kirjallinen materiaali on ihailtavaa. Teksti on selvää suomea ja visuaalinen ilme viimeistelty. Niitä on vaivaton lukea. Niistä voisi moni toimija ottaa oppia omiin kirjallisiin tuotoksiinsa.

*****

EK ehdotti taannoin, että pakkoruotsista pitäisi luopua. Minulla on ollut siitä lähtien pakottava tarve puhua ruotsia. Entinen opettajani taputtaa käsiään, vaikka luulen, että minä en ole kamalasti harmaita hiuksia opintojen aikana aiheuttanut. Pakkoruotsi on sanana vastenmielinen. Lähtökohtaisestihan on niin, että kaikki kouluaineet ovat enemmän ja vähemmän pakollisia. En minäkään olisi halunnut opiskella pakkofysiikkaa ja -kemiaa. Mutta kun ne olivat vain kemia ja fysiikka, niin aineet menettelivät.

Ruotsin lisäksi toinen mielenkiintoinen kouluaine on uskonto. Suomen kouluissa annetaan tällä hetkellä tunnustuksellista uskonnon opetusta eli oppilaalla on oikeus oman uskontonsa opetukseen. Olkoon kuinka jaloa tahansa, niin ongelmatonta tämä ei ole. Monet koulut ovat nykypäivänä hyvinkin kansainvälisiä ja uskontoja niissä on esiintyy kuin sieniä satella. Tästä johtuvia ongelmia saattaa olla mm. opettajien saatavuus ja kielitaito. Kantani asiaan on vielä auki, mutta mietittävä tätä asiaa on joka tapauksessa pikapuolin.