Sunday, March 07, 2010

Lintukodon elämää

Viimeinen viikko on ollut raskas. Pojan hampaat tekevät tuloaa, joten uni on jäänyt vähiin. Viikko päättyi Antti Allénin siunaus ja muistotilaisuuteen Särkisalossa. Tilaisuus on kaunis ja ennen kaikkea tunnelmaltaan Antin elämäntyötä kunnioittava. Toivotan voimia Antin läheisille.

Sitten hieman arkisempiin asioihin. Viime päivinä on käyty paljon keskustelua yliopistojen lukukausimaksusta. Opetusministeriön työryhmä on sisäisissä keskusteluissaan väläyttänyt 1000€ vuosimaksun perimistä kaikilta opiskelijoilta. Tähän tarkoitukseen olisi mahdollista saada opintolainaa, jonka valtiontakausta korotettaisiin maksua vastaava määrä.

Asia on nopeasti nostanut kansalaiset barrikadeille ja opetusministeri Virkkunen on joutunut jo toistamiseen antamaan asiasta lausunnon, jonka mukaan hänellä ei ole aikomusta asiaa eduskunnalle esittää. Asiaa pohtinutta työryhmää johtaa demari. Siitäkö on ilo noussut, kun oikeisto on huomannut asian. Todellisuus vain on se, että opetusministeriön korkein pomo on kokoomuksen jäsenkirjalainen. Ainoat esitykset, joita ministeriöstä tulee eduskuntaan, tulevat hänen kauttaan.

Kokoomus nostaa useasti esiin lukukausimaksut. Niin köyhän ja pienituloisen asialla tämä puolue on. Samalla pitäisi sitten kai pidentää työuraa ja maksaa yhä enemmän palvelumaksuja. Opiskele siinä sitten ilman, että teet työtä. Opintolainan ottaminen ei ole nuorille itsestään selvyys, vaan opintoja rahoitetaan mieluummin osa-aikatyöllä. Näin ollen lukukausimaksun tulo vain lisäisi opiskelijoiden työssäkäyntiä. Työuran pidentämisen suhteessa asiaa tarkastellen, voidaan todeta, että lisääntynyt opiskeluaikainen työnteko tuskin nopeuttaa valmistumista.

SDP ei todellakaan ja missään nimessä kannata lukukausimaksujen käyttöönottoa Suomen korkeakouluissa, johan se nyt pitäisi olla itsestään selvää. Suomalainen yhteiskunta on muuttunut sikäli kummalliseksi, että porvareiden sumutus tuntuu muuttuneen todellisuudeksi. Kokoomuksen mainostoimistolla luoma imago työväenpuolueena tuntuu olevan totisinta totta. Teot ovat kuitenkin jotain muuta kuin kiiltokuvan kaunis pinta.

Viikon toinen puheenaihe on ollut ahtaajien lakko. Timo Rädyn johtamalla AKT:lla on edelleen valta pysäyttää koko Suomi. Vaikka lakko kansantalouden kannalta pahaan saumaan tulikin, niin voiko joku rehellisesti väittää, että työnantaja osapuoli olisi ollut niin kovin sovinnonhaluinen ja huolissaan kansantaloudesta. Tuskinpa vain.

EK:n Inkeroinen väläytti jo, että tällaisiin tilanteisiin pitää tulevaisuudessa varautua muuttamalla lainsäädäntöä ts. kieltämällä lakkoilu. Asia oli verhottu kauniiseen sanahelinään työrauhasta. Kokoomus on varmasti EK:n kanssa samoilla linjoilla. Kunpa suomalaiset nyt vain muistaisivat, että oikeus työtaisteluihin ei ole itsestään selvyys, kuten eivät ole kesälomat tai työttömyysturvakaan.

Olen vakavasti huolestunut siitä, että suomen kansa on tuudittaunut siihen, että elämä lintukodossamme on niin turvaisaa ja helppoa, että voimakeinoja ei enää työrintamalla tarvitse käyttää. Ammattiyhdistysliike on olemassa näiden "itsestäänselvyyksien" säilyttämisen ja työntekijöiden aseman parantamisen sekä turvaamisen vuoksi. Porvarihallitus on valmis romuttamaan pitkään olleen kolmikannan ja siirtymään muihin keinoihin palkkojen ym. etuuksien sopimisessa. Onko Suomi valmis siihen, että työntekijän oikeuksiin näin radikaalisti puututtaisiin?

0 Comments:

Post a Comment

Subscribe to Post Comments [Atom]

<< Home