Saijan sanailua

Tosiasia on, etteivät omat näkemykseni ainakaan tämän hetken kuumassa perunassa eroa järjestön näkemyksistä. Harvoin muutenkaan olen erimieltä puolueen ohjelmien kanssa. Toki erojakin tietyissä kysymyksissä löytyy. On kuitenkin selvää, että suurin osa näkemyksistäni kulkee käsikädessä puoluevalintani kanssa. Muuten olisin aikanaan kai valinnut toisin.

Monet tuntuvat olevan sitä mieltä, että on olemassa kahden kerroksen väkeä: ne, jotka istuvat valtuustossa ja ne, jotka tekevät työtä taustalla. On niitä, jotka jatkuvasti arvostelevat oman porukkansa tekemisiä, mutta toimivat kuitenkin itse samoin. Näitä on siis joka leirissä. Järjestössä tehtävä työ on se, mikä kantaa jokaista poliittista liikettä eteenpäin. Olemme kaikki huomanneet, että kaikenmaailman yhden asian liikkeet eivät tuota satoa.

Vaalimatematiikalla voidaan helposti laskea, että nykyisestäkin valtuustosta vain kourallinen olisi omien ääniensä turvin nykyään valtuustossa. Ja nämäkään kuninkaat ja kuningataret eivät ole uransa alkumetreillä pärjänneet ilman oman taustaorganisaationsa voimaa. Äänestäjien kuuluu usein sanovan, kuinka poliitikot ilmestyvät katukuvaan neljä viikkoa ennen vaaleja. SDP on Salossa ollut näkyvillä koko ajan. Onko niin, että sitä ei lasketa, koska tapahtumissa on pääasiassa järjestöväkeä muutaman aktiivivaltuutetun lisäksi? Muita vaaleilla valittuja ei toiminta tunnu kiinnostavan. Ehkä sitten taas kolmen vuoden päästä.