Saijan sanailua

Työtä, työtä, työtä????!!!!!

Olen kuluttanut viimeiset puoli vuotta elämästäni työnhakuun. Keskivaikean masennuksen ja työuupumuksen jälkeen se ei vain ole niin kovin helppoa ollut. En tiedä olisinko ollut edes kokonaan valmis palaamaan työelämään vielä pari kuukautta sitten. Nyt kuitenkin olisin.
Työtä ei vain tunnu löytyvän mistään. Hakemuksia on tullut viimeisten kuukausien aikana laitettua lähelle sata. Haastatteluja on toki ollut, mutta joku muu vetää aina pidemmän korren. Tosin muutama paikka on mennyt ohi ihan ilman omaa syytä, kun paikka on täytettykin yrityksen sisältä tai jätetty täyttämättä.
Kovasti pistää miettimään, että mikä minussa sitten on vikana. Monet itkut on itketty ja itseinhot koettu, mutta mitään syytä en ole siihen keksinyt. Olen valmistunut hyvin paperein, omaan laajan ja hyvän kielitaidon sekä atk-osaaminenkin on todella monipuolinen. Pitäisi ilmeisesti olla vieläkin osaavampi ja monipuolisempi. Tai sitten ei.
Yksi vaihtoehto on se, että haen liian vaatimattomia töitä. Kukaan ei palkkaa, kun pelkää, että kyllästyn. Itserakasta? No varmaan, mutta haettuani muutaman kerran asteen vaativampaa työtä, olen heti päässyt haastatteluun asti. Fakta on nyt kuitenkin se, että olen motivoitunut ja hyvä työntekijä ja olisin valmis tekemään vähän vaatimattomampaakin työtä. Kunhan vain olisi työtä.
Ehkä jäljelle jää sitten vaihtoehto koulusta. En vain millään nyt jaksaisi aloittaa koulua uudelleen valmistuttuani reilu vuosi sitten. Pakko kai se sitten on. Minusta tulee ehkä sittekin opettaja, niinkuin jo kauan sitten halusin. Jotenkin vain kaupallinen ala vei mennessään.

posted by Saija @ 11:25 AM